Venäjän ulkoministeriö on jälleen kerran ilmoittanut uusista toimistaan, jotka tällä kertaa kohdistuvat Suomeen. Tiedotteessaan he kertoivat kutsuneensa Suomen Moskovan-suurlähettilään Antti Helanterän puhutteluun. No, onhan se aina mukavaa saada kutsu puhutteluun, varsinkin Venäjän ulkoministeriöltä. Ehkä he haluavat kysyä Helanterältä neuvoja, miten olla niin komea ja karismaattinen suurlähettiläs kuin hän itse on?
Mutta ei siinä vielä kaikki! Venäjä on päättänyt myös sulkea Venäjän suurlähetystön konsulaatin Lappeenrannassa sekä Suomen Pietarin-konsulaatin toimipisteet Murmanskissa ja Petroskoissa. No, täytyy myöntää, että Venäjä on löytänyt itselleen hieman erikoisen tavan osoittaa mieltään. Sulkee konsulaatteja sinne tänne ja puhuttelee suurlähettiläitä. Ehkä se on heidän tapansa sanoa ”moi, meillä on paha mieli, voitteko tehdä jotain asialle?”
Suomen entinen Moskovan-suurlähettiläs Hannu Himanen pitää näitä toimia lähinnä symbolisina. Hän sanoo, että Venäjä haluaa kertoa Suomelle ja muulle maailmalle, että suhteet ovat todella huonossa jamassa. No, siinä Venäjä on kyllä onnistunut. Mutta eikö olisi ollut helpompaa lähettää vaikka kukkakimppu tai ystävällinen sähköposti? No, ehkä Venäjällä on oma tapansa ilmaista tunteitaan.
Himanen muistuttaa myös, että näillä päätöksillä ei ole suuria käytännön seurauksia. Suomen ulkoministeriö oli jo aiemmin sulkenut Murmanskin ja Petroskoin toimipisteet tilapäisesti, joten nämä uudet päätökset eivät muuta tilannetta dramaattisesti. Viisuminanto on jo nykyisin hyvin vähäistä, joten tämä ei tule vaikuttamaan merkittävästi suomalaisten matkailijoiden elämään – kukapa sinne terroristi-pesäkkeeseen edes haluaisi mennä?
Joten voimme rauhassa todeta, että Venäjän ulkoministeriön toimet ovat lähinnä koomisia. He sulkevat konsulaatteja ja kutsuvat suurlähettiläitä puhutteluun kuin pahaiset koululaiset. Mutta ei hätää, kyllä tästä vielä selvittäisiin. Ehkä jonain päivänä Suomen ja Venäjän väliset suhteet normalisoituvat, kun tämä ”sota” päättyy ja jokinlaiset rauhanneuvottelut alkavat. Mutta ennen sitä meidän täytyy kestää Venäjän mielensäpahoittamisia ja puhutteluita.
Noh, jäämme odottamaan, mitä seuraavaksi tapahtuu. Ehkä Venäjä lähettää postikortteja tai järjestää yllätysjuhlat Suomen suurlähetystössä. Tai ehkä he keksivät jotain aivan uutta ja ennenkuulumatonta. Yksi asia on kuitenkin varma, Venäjä ei jätä meitä kylmäksi – varsinkaan tässä Suomen ja Venäjän sekä Venäjän ja muiden maiden suhteiden uudessa kummallisessa maailmassa.
