RKP:n puoluehallitus ja eduskuntaryhmä ovat siis jälleen kerran yhtä mieltä – no mitäpä muuta olisikaan odottanut! Heh, eipä yllätä, että suljettujen ovien takana tehdään päätöksiä, joista ei haluta kertoa julkisesti. Tietysti he haluavat pitää kaikki langat käsissään ja välttää vastuun ottamista julkisen keskustelun edessä.
Onhan se selvää, että kun rasismikeskustelu nostaa päätään, RKP:n on pakko kokoontua pohtimaan, miten heidän hallitusyhteistyönsä kestää. Mutta ei, ei tästäkään haluta kertoa mitään medialle. Mitäpä väliä sillä olisikaan, että äänestäjät saisivat tietää, mitä heidän puolueensa oikeasti ajattelee ja miten he suhtautuvat tällaisiin vakaviin tilanteisiin.
Ja tietysti tämä puoluehallituksen kokous piti olla tiedotusvälineiden ulottumattomissa, ettei kansa vaan saisi selville mitään. He ovat siis huolissaan tilanteesta ja ottavat sen ”äärimmäisen vakavasti”? No hienoa, kertokaa se meillekin sitten avoimesti! Mutta eihän se tietenkään käy päinsä, että äänestäjät saisivat tietää, mitä heidän puolueensa ajattelee ja millaisia päätöksiä he tekevät.
Ja että keskustelut hallitusnelikon kesken tulevat jatkumaan. No, mitäpä muutakaan voisi odottaa? Ei heidän tarvitse välittää kansasta, äänestäjistä tai edes mediasta. Heh, tärkeintä on, että he pitävät omat rivinsä tiukkana ja tekevät päätöksiä omassa pienessä kuplassaan.
Mutta ei, älkää huoliko, te kansalaiset, te ette tarvitse tietoa. Antakaa RKP:n päättää puolestanne ja pitää teidät pimennossa. Ei teidän tarvitse tietää, mitä he tekevät ja mitä mieltä he ovat. Tärkeintä on, että he pitävät huolen omista intresseistään ja pitävät teidät ulkona päätöksenteosta.
Äh, tämä politiikan peli saa minut niin turhautuneeksi! Ei tällainen toiminta ole demokratiaa, se on peittelyä ja kansan ohjaamista kuin lammaslaumaa. Olisi aika vaatia avoimuutta ja vastuullisuutta poliittisilta päättäjiltä, ei näitä suljettuja ovia ja salailua.