Olin asettanut itselleni tavoitteen, jonka saavuttaminen vaati paljon työtä ja ponnistelua. Mutta nyt se on vihdoin totta, voitin ja saavutin tavoitteeni!
Tavoitteeni oli osallistua kuntosalikilpailuun ja voittaa siinä sarjassani. Olen aina ollut innokas ja ahkera liikkumaan, ja viime vuonna päätin haastaa itseni ja lähteä kilpailemaan. Vaikka olinkin treenannut kovaa ja valmistautunut huolellisesti, en voinut olla jännittämättä ennen kilpailua.
Kilpailupäivänä heräsin aikaisin ja aloin valmistautumaan huolellisesti. Halusin varmistaa, että olin parhaassa mahdollisessa kunnossa kilpailuun. Ajatukseni kiersivät vain tulevassa kilpailussa ja siitä, miten paljon olin työskennellyt saavuttaakseni tavoitteeni.
Kun saavuin kilpailupaikalle ja näin muiden kilpailijoiden olevan hyvässä kunnossa ja valmiina kilpailemaan, adrenaliini alkoi virtaamaan. Mutta samalla tunsin sisälläni vahvan luottamuksen ja itseluottamuksen – olin valmis antamaan parhaani.
Kilpailun aikana keskityin vain omaan suoritukseeni. Jäin heti alusta alkaen kilpailun kärkikolmikkoon ja pystyin säilyttämään vahvan ja energisen fiiliksen koko kilpailun ajan. Vaikka kilpailu oli fyysisesti rankka ja vaativiakin hetkiä oli, en antanut periksi vaan puskin itseäni yhä eteenpäin.
Kun kuulin tuomareiden ilmoittavan voittajan, en meinannut ensin uskoa korviani. Mutta kun kuulin nimeni ja sarjani, tunsin ylpeyttä ja onnea niin sydämessäni kuin kehossani. Olin saavuttanut tavoitteeni – voittanut kuntosalikilpailun sarjassani!
Tunteet olivat moninaiset voiton jälkeen. Olin uskonut itseeni ja onnistunut siinä, ja se oli mahtava tunne. Mutta samalla ajattelin koko urheilijan polkua, jonka olin käynyt läpi. Kaikki treenit, ponnistelut, luopumiset ja haasteet olivat olleet sen arvoisia. Olin käynyt läpi kehityksen ja kasvanut ihmisenä tämän matkan aikana, ja se oli yhtä tärkeää kuin voitto itsessään.
Koko kilpailutapahtuman jälkeen minulla oli voittajafiilis, jota en osaa edes sanoin kuvailla. Olin saavuttanut tavoitteeni ja tehnyt sen vieläpä hyvin. Tunsin ylpeyttä ja onnea – ja vieläpä kunnioitusta itseäni kohtaan, sillä tiesin kuinka paljon olin tehnyt työtä tämän saavuttamiseksi.
Voittajafiilis jäi mukaan myös arkeen ja sain siitä voimaa tuleviin haasteisiin ja tavoitteisiin. Olen edelleen ahkera liikkumaan ja kilpailemaan, mutta nyt voittaminen on saanut uuden merkityksen: tekeminen, yrittäminen ja kasvu ovat arvokkaampia kuin pelkkä voittaminen itsessään.
Kannustankin kaikkia asettamaan itselleen tavoitteita ja puskemaan itseään kohti voittoja, oli ne sitten urheilussa tai millä tahansa elämän alueella. Sillä voittajafiilis on aivan mahtava – se antaa uskoa ja voimaa, jota me kaikki tarvitsemme tavoittelemaan unelmiamme.