Kestävästä kehityksestä puhutaan paljon nykymaailmassa, ja sille asetetaan suuria odotuksia. Etenkin viime vuosikymmenellä kestävästä kasvusta on tullut yhä tärkeämpi tavoite yrityksille ja yhteisöille. Monet ympäristöongelmat, kuten ilmastonmuutos ja luonnonvarojen ylikulutus, ovat ajaneet meitä kohti kestävämpiä ratkaisuja. Tässä valossa voikin todeta, että “kestävän kasvun strategia on lunastanut odotukset”.
Mutta mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Miksi kestävä kasvu on noussut näin merkittäväksi tavoitteeksi ja miten se on saavutettu?
Kestävä kasvu tarkoittaa taloudellisen kasvun ja hyvinvoinnin lisäämistä pitkäjänteisesti ja ympäristöön kielteisesti vaikuttamatta. Se on siis kestävää sekä taloudellisesta, ympäristöllisestä että sosiaalisesta näkökulmasta. Tämä tarkoittaa muun muassa luonnonvarojen fiksua käyttöä, päästöjen vähentämistä ja ihmisoikeuksien kunnioittamista.
Monet yritykset ja organisaatiot ovatkin lähteneet toteuttamaan kestävän kasvun strategiaa osana liiketoimintaansa. Esimerkiksi monilla suuryrityksillä on nykyään omat ohjelmansa, joiden avulla ne pyrkivät vähentämään hiilijalanjälkeään ja edistämään kestävää kulutusta. Myös pienemmät yritykset voivat osallistua kestävän kasvun tavoitteisiin esimerkiksi tarjoamalla ekologisia vaihtoehtoja ja kierrätykseen kannustavia palveluita.
Kestävää kasvua ei kuitenkaan voi saavuttaa yksinomaan yritysten toimilla. Tarvitaan myös valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen sitoutumista ja toimia kestävän kehityksen puolesta. Onkin ilahduttavaa, että monissa maissa on viime vuosina otettu käyttöön lakeja ja toimia, jotka edistävät kestävää kehitystä. Esimerkiksi Pariisin ilmastosopimus ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ovat herättäneet maailmanlaajuista huomiota ja saaneet maat sitoutumaan toimiin ympäristön ja kestävän kehityksen suojelemiseksi.
Suomessa kestävän kasvun merkitys tiedostetaan hyvin ja tavoitteiden saavuttamiseksi on tehty paljon työtä. Esimerkiksi monilla Suomen yrityksillä on jo ympäristöystävällisiä toimintatapoja ja maassa on myös nostettu esiin kestävän liikkumisen ja energiantuotannon tärkeyttä. Lisäksi Suomi on sitoutunut tavoittelemaan hiilineutraaliutta vuoteen 2045 mennessä.
Toki haasteita ja parannettavaa kestävän kasvun osalta vielä on, mutta voidaan sanoa, että strategia on ollut hyvin onnistunut ja tuonut konkreettisia tuloksia. Esimerkiksi suomalaiset kuluttajat ovat yhä tietoisempia ympäristövaikutuksistaan ja vaativat vastuullisempia tuotteita ja palveluita. Tämä puolestaan luo painetta yrityksille ja organisaatioille kehittää entistä kestävämpiä toimintatapoja.
Lopuksi voidaankin todeta, että kestävän kasvun strategia on lunastanut odotukset. Se on edistänyt taloudellista kasvua ja hyvinvointia sekä samalla vähentänyt negatiivista vaikutusta ympäristöön ja yhteiskuntaan. Tiivis yhteistyö yritysten, valtioiden ja kansalaisyhteiskunnan välillä on ollut tämän saavuttamisessa ratkaisevassa asemassa. On tärkeää, että tämä työ jatkuu ja kestävä kasvu pysyy huomion keskipisteenä myös tulevaisuudessa. Vain yhdessä toimimalla voimme saavuttaa kestävämmän tulevaisuuden kaikille.