Huoltajuusriita on yksi vaikeimmista ja tunteisiin vetoavimmista riidoista, joita perheissä saattaa syntyä. Kun parisuhde päättyy eroon, on usein vaikea sopia siitä, kuka saa lapset huollettavakseen ja millä ehdoilla. Oikeudenkäynti huoltajuusriidassa saattaa olla pitkä ja raskas prosessi, joka vaikuttaa vahvasti kaikkiin osapuoliin.

Huoltajuus tarkoittaa vanhempien vastuuta lapsen kasvatuksesta, hoidosta ja elatuksesta. Suomessa lapsella on oikeus molempiin vanhempiinsa, joten huoltajuusriidassa tärkeintä on lapsen etu ja hyvinvointi. Huoltajuussopimus pyritään aina tekemään yhteisymmärryksessä vanhempien välillä, mutta joissakin tilanteissa sopimukseen pääseminen ei ole mahdollista ja asia joudutaan ratkaisemaan tuomioistuimen kautta.

Huoltajuusriita voi olla joko yksinkertainen tai monimutkainen. Yksinkertaisessa tapauksessa vanhemmat eivät enää ole parisuhteessa, mutta pystyvät sopimaan lapsen huollosta ja asumisesta. Tällöin he voivat tehdä sopimuksen esimerkiksi suullisesti tai kirjallisesti. Monimutkaisessa tapauksessa vanhemmat eivät pysty itsenäisesti sopimaan lapseen liittyvistä asioista ja huoltajuus joudutaan ratkaisemaan tuomioistuimessa.

Huoltajuusriidassa tuomioistuin selvittää, kumpi vanhemmista on parempi hoitamaan lapsen huoltoa ja miten lapsen asuminen ja tapaaminen toisen vanhemman kanssa järjestetään. Tuomioistuin ottaa huomioon lapsen etua ja pyrkii kaikin tavoin edistämään lapsen hyvää ja tasapainoista kasvua sekä turvaamaan hänen oikeuksiaan. Lapsen etu otetaan huomioon myös silloin, kun tuomioistuin ratkaisee lapsen huoltajuutta koskevaa asiaa.

Huoltajuusriitaa käsitellessään tuomioistuin arvioi vanhempien soveltuvuutta ja kykyä huolehtia lapsesta. Myös lapsen mielipide otetaan huomioon iän ja kehityksen mukaan. Lapsen oikeus tavata ja pitää yhteyttä kumpaankin vanhempaansa pyritään turvaamaan, vaikka huoltajuus olisikin annettu vain toiselle vanhemmalle.

Yhteishuoltajuus on Suomessa yleisin huoltajuusmuoto. Siinä molemmat vanhemmat ovat lapsen huoltajia ja vastaavat yhdessä lapsen hoidosta ja kasvatuksesta. Yhteishuoltajuuden etuna on, että molemmilla vanhemmilla on tasavertainen oikeus päättää lapsen asioista. Lisäksi lapsi saa nauttia kummankin vanhempansa läsnäolosta ja huolenpidosta.

Mikäli tuomioistuin päättää, että lapsi asuu vain toisen vanhemman luona, muulle vanhemmalle voidaan vahvistaa oikeus tavata lasta. Tapaamisoikeus määrätään yleensä lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen nähden sopivalla tavalla, jotta lapsi pääsee säilyttämään läheisen suhteensa molempiin vanhempiinsa. Tapaamisoikeuden sisältö voi vaihdella tapauskohtaisesti, ja se voidaan myös vahvistaa uudelleen, mikäli olosuhteet tai lapsen tarpeet muuttuvat.

Huoltajuusriidan käsittely oikeudessa voi olla sekä henkisesti että taloudellisesti kuormittavaa. Vanhempien on syytä pyrkiä selvittämään riita mahdollisimman sovinnollisesti ja hakeutumaan tarvittaessa apuun esimerkiksi terapian tai sovittelun avulla. Lapsen etu on aina etusijalla ja vanhempien tulee muistaa, että vaikka parisuhde päättyisi, ovat he edelleen molempien lapsen vanhempia.

On tärkeää, että lapsi saa kasvaa turvallisessa ja rakastavassa ympäristössä, jossa hänellä on mahdollisuus säilyttää suhteensa molempiin vanhempiinsa. Huoltajuusriidassa tärkeintä on pyrkiä sopimaan asioista yhteisymmärryksessä ja aina lapsen edun mukaisesti.

armeija demokratia energia EU Finland hallitus historia ihmisoikeudet Ilmastonmuutos kierrätys Kiina korruptio koulutus Kreml Krim kuolema lapsi Luonto maailma media Moskova NATO Neuvostoliitto Pietari poliisi politiikka Presidentti propaganda Putin Raha Rauha ruoka Ruotsi sisällissota SOTA Suomi sähkö talous tekoäly terveys toimittaja turvallisuus twitter Ukraina USA Venäjä video viranomaiset Wagner yhteiskunta