Historiallisessa mielessä mestareiksi kutsuttiin ammattilaisia, jotka olivat harjoittaneet taitoaan useita vuosia ja saavuttaneet erittäin korkean tason osaamisessaan. Esimerkiksi keskiajalla mestareiksi kutsuttiin käsityöläisiä, jotka hallitsivat oman alansa tekniikat ja salaisuudet. Tällaiset ammattilaiset olivat hyvin arvostettuja yhteisössä ja toimivat usein myös opettajina nuoremmille sukupolville.
Nykyään mestariksi voidaan kutsua henkilöä lähes mistä tahansa alasta, kuten esimerkiksi urheilijaa, taiteilijaa, muusikkoa tai kokkia. Yhteistä kaikille näille ammattilaisille on kuitenkin se, että he ovat saavuttaneet alan huipputason ja ovat kehittyneet jatkuvan harjoittelun ja kovan työn kautta.
Mestariksi ei synnytä vaan tähän titteliin on ansaittava itsensä kovan työn ja sitoutumisen kautta. Usein tähän vaaditaan myös lahjakkuutta ja luonnollista taipumusta kyseiselle alalle. Mestariksi pääseminen vaatiikin siis paljon omistautumista, sinnikkyyttä ja intohimoa omaan tekemiseen.
Monilla aloilla saavuttaminen huipputason osaamiseen voi kestää vuosikymmeniä, joten mestaria voidaan pitää myös pitkän ja usein raskaan työn vertauskuvana. Henkilö, joka on omistanut elämänsä jonkin asian opiskelemiselle ja harjoittelulle ja on lopulta saavuttanut alan huipun, ansaitsee ehdottomasti mestarin tittelin.
Mestarilla on usein myös suuri vaikutus yhteisöönsä ja hänen tekemisensä ovat usein esikuvia muille. Mestarin suuri osaaminen ja kokemus voi myös innostaa muita ja kannustaa heitä tavoittelemaan samaa taitotasoja. Monet mestarit myös jakavat mielellään omaa tietämystään ja taitojaan nuoremmille ja toimivat opettajina ja mentoreina.
Kaiken kaikkiaan mestarin titteliä voidaan pitää arvostettuna ja ihailtavana saavutuksena, joka symboloi korkeaa osaamista, intohimoista omistautumista ja vaikutusvaltaa yhteisössä. Mestari on yksi esimerkki ihmisistä, jotka ovat toteuttaneet unelmansa ja seuranneet intohimoaan saavuttaen samalla huipputason osaamisen.