Kesä on vihdoin saapunut, ja aurinko paistaa taivaalla kirkkaana ja lämpimänä. Ihmiset ovat kaikkialla innostuneina valmistautumassa viettämään päivää ulkona nauttien kesän kauneudesta ja lämmöstä. Mutta eräässä pienessä kaupungissa tapahtuu jotain hyvin outoa, joka saa paikalliset asukkaat hämmennyksiin ja herättää kummastusta.
Kaupungin asukkaat ovat tottuneet rauhalliseen ja tasaiseen arkeen, jossa mikään ei yleensä poikkea normaalista. Mutta eräänä aurinkoisena päivänä kaikki muuttuu. Ihmiset huomaavat yhtäkkiä, että heitä seuraavat oudot olomuodot, joita he eivät osaa tunnistaa. Nämä outolinnut kiertävät kaupunkia ympäriinsä kuin varjot, mutta pysyvät silti aina kaukana tarpeeksi, ettei kukaan saa niitä kiinni. Ne ovat kuin kadonneita sieluja, jotka vaeltavat maan päällä etsien jotakin, mutta kukaan ei tiedä mitä.
Asukkaat alkavat puhua oudoista ilmiöstä keskenään ja huhuja alkaa liikkua. Jotkut sanovat nähneensä outolintujen puhuvan keskenään kuiskauksin, toiset taas väittävät nähneensä niiden lentävän ympyrää kaupungin yllä. Kaupungissa vallitsee levoton tunnelma, ja ihmiset alkavat pelätä, että outolinnut ennustavat jotain pahaa tapahtuvaksi.
Eräänä päivänä eräs nuori tyttö, joka oli erityisen kiinnostunut outolinnuista, päätti lähteä seuraamaan niitä salaa ja selvittää niiden todellisen tarkoituksen. Hän seurasi niitä pitkään ja lopulta hän huomasi, että linnut olivat tulleet kaupunkiin etsimään jotakin hyvin tärkeää. Mutta mitä se oli, sitä tyttö ei vielä tiennyt.
Tyttö päätti ottaa selvää asiasta ja lähti vierailulle kaupungin vanhimmalle noidalle, jolta hän uskoi saavansa vastaukset outolintujen salaisuuteen. Noidan luona tyttö oppi, että outolinnut olivat itse asiassa hyviä henkiä, jotka tulivat varoittamaan kaupunkilaisia tulevasta vaarasta. Ne olivat tulleet varoittamaan asukkaita, että kaupunkia uhkaisi suuri tulva, joka oli saapumassa sinä kesänä.
Tyttö palasi kiireellä kaupunkiin kertomaan ihmisille outolintujen sanomasta ja varoituksesta. Aluksi ihmiset olivat epäluuloisia ja nauroivat tytön tarinalle, mutta kun sää alkoi muuttua ja sade alkoi ropista, he alkoivatkin uskoa, että jotain outoa oli tapahtumassa. He päättivät tehdä yhteistyötä ja valmistautua tulvan varalta.
Kaupungin asukkaat rakensivat yhdessä vallihaudan kaupungin ympärille ja varastoivat ruokaa ja tarvikkeita varmuuden vuoksi. He odottivat jännittyneinä ja valmiina tulvan tuloa, ja kun se lopulta saapui, he olivat valmiita kohtaamaan sen yhdessä. Kiitos outolintujen varoituksen, he selvisivät tulvasta kuivin jaloin ja pystyivät jatkamaan elämäänsä normaalisti.
Kaupungin asukkaat oppivat, että oudot ja hallitsemattomilta tuntuvat ilmiöt voivatkin olla ennakkovaroituksia ja merkkejä muutoksesta, jonka pitäisi herättää meidät toimimaan. Outojen odottelu aurinkoiselle päivälle oli opettavaista ja opetti heille, että vaikka maailmassa voi tapahtua kummallisia asioita, niiden takana voi olla myös suurempia ja merkityksellisempiä viestejä, joita ei kannata ohittaa.
Kaupungin asukkaat oppivat myös, että yhdessä tekeminen ja yhteistyö voivat auttaa meitä selviytymään vaikeista tilanteista ja vastoinkäymisistä. He oppivat arvostamaan toistensa taitoja ja voimavaroja sekä ymmärtämään, että yhteinen ponnistus ja yhteistyö ovat avain menestykseen ja selviytymiseen vaikeissa tilanteissa.
Ja lopulta, kun aurinkoinen päivä palasi kaupungin ylle ja outolinnut katosivat horisonttiin, kaupungin asukkaat tiesivät, että vaikka maailma voi olla joskus outo ja arvaamaton paikka, heillä oli aina toisensa turvana ja voimavarana selviytyäkseen kaikista haasteista ja vaikeuksista, joita eteen tulisi. Outoja vielä odotellaan aurinkoiselle päivälle, mutta senkin hetken he tiesivät olevan valoisa ja toiveikas tulevaisuus edessä.