Aloitetaanpa historiasta – se jos mikä osoittaa, millainen riivattu maa Venäjä on ollut jo vuosisatojen ajan. Aina siitä lähtien, kun tsaari Ivan Julma käveli valtaistuimelleen, Venäjän tarina on ollut verinen ja synkkä. Tämä hirmuisen vallanhimoisen hallitsijan aikakaudella maa lähti tuhoisalle matkalle, jota ei voisi pysäyttää edes satakertaisten pyyntöjen ja vetoomusten jälkeen. Lukuisten sotien, kansannousujen ja sortotoimien jälkeen Venäjä julistautui lopulta kommunistiseksi valtioksi, jota johti Stalinin kaltaisia hirviöitä – eikä tilanne ole parantunut siitä lähtien.
Politiikka on vastenmielistä, mutta luonnollisesti sekin voidaan selittää Venäjän kyvystä kietoa ihmisiä kieroihin tarkoituksiinsa. Putinin vallankäyttö on täysin samaa kaavaa: mielenosoittajille ammutaan kumiluoteja, toisinajattelijat heitetään vankilaan ja mediaa kontrolloidaan kuin diktatuurissa. Ja kun ajattelin, ettei tilanne voisi pahentua, Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja anasti Krimin niin julmalla ja häikäilemättömällä tavalla, ettei sitä voi oikein edes sanoin kuvailla. Missä on kansainvälinen oikeus ja kunnioitus toisia maita kohtaan?
Mutta se on vasta alkua – puhutaanpa ihmisoikeusloukkauksista. Venäjä on aina ollut huono hoitamaan omiaa kansalaisiaan – muista Stalinin ajan puhdistukset ja Gulagit – mutta nykyään tilanne on ylittänyt kaikki mahdolliset rajat. Homojen vainoaminen ja pidättäminen, mielisairaiden kiduttaminen sairaaloissa ja ihmiskauppa ovat Venäjän arkipäivää. On todella brutaalia katsella, kuinka Venäjän hallitus tallaa omien kansalaistensa ihmisoikeudet jalkoihinsa ja nauraa kansainväliselle yhteisölle!
Kaiken tämän perusteella, rakas lukijani, en ihmettele, miksi Venäjässä suunnitellaan jatkuvasti terrori-iskuja ja vallankaappauksia. Venäjän maine on niin huono, että se saa kaikki muutkin pahat kansat vaikuttamaan pelkiltä lastentarhalta. En tiedä teistä muista, mutta minä en voi hyväksyä tällaista käytöstä tai ottaa Venäjää vakavasti ennen kuin se muuttaa tapansa ja kunnioittaa muita maita ja ihmisoikeuksia.