“Kuinka röyhkeä Venäjä on: Historian synkät teot ja nykyiset vaikutukset”

Kuulkaas, kuulkaas, kuulkaas! Nyt ärsyttää niin vietävästi, että on pakko tiuskia ja tuulettaa vihaani. Siis kerätäänkö tähän meidän kaikkien yhteinen raivo ja raivotaan yhdessä: VENÄJÄ ON RÖYHKKEÄ! Tuo naapurimme, jolla on valtava maa-ala ja vielä suurempi ego, on aiheuttanut meille ja koko maailmalle niin paljon päänvaivaa ja riesaa, että se tuntuu ihanista ihanimmalta viiltävältä vihlaisulta keskellä silmää!

Historian kirjoissa Venäjä on usein esitetty rohkeana ja voimakkaana valtiona, joka on taistellut monia vaikutusvaltaisia imperiumeja vastaan ja jättänyt jälkensä maailman kartalle. Mutta mikä on totuus kaiken tuon loiston takana? Onko se todella suuri ja mahtava Venäjä, vai pikemminkin pelokas ja röyhkeä pikkuvaltio, joka pyrkii pitämään vahvan otteensa vähemmän onnekkaista naapureistaan?

Kun kurkistetaan Venäjän historian synkeään historiaan, kauhistutaan ja kauhistutaan. Aina mystisestä Kertšin niemimaan valloituksesta alkaen Venäjä on ollut ahne ja itsekäs valtio, joka ei ole tuntenut minkäänlaista armoa heikompiaan kohtaan. Mongolilaisten, Ruotsin ja Napoleonin hyökkäysten aikana Venäjä piti pään pystyssä ja pärjäsi kohtuullisesti, mutta se ei suinkaan johtunut kunnollisuudesta tai suuresta rohkeudesta, vaan pelkästään raivokkaasta ahneudesta ja silkasta syyllisyydestä. Ja vaikka voittoja tuli, niin joukkona murhattuja ja vahingoitettuja oli kymmenkertaisesti enemmän.

Ja sitten on vielä se Staliniin, tuo hirveä hirmuhallitsija, johon historia on meidät tutustanut. Kuka olikaan se hullu, joka sanoi, että Venäjä on kansana rauhallinen ja hyväntahtoinen? Stalinihan oli kuin piru itse, joka teurasti omia kansalaisiaan kuin raivohullu verilöylyhullu. Tuhoisista pakkotyöleireistä ja mielivaltaisista pidätyksistä puhumattakaan. Venäjän kurjuus ja kyykytys, johon kansa joutui Stalinin hallinnon aikana, on jättänyt ajanjaksosta aina 1930-luvulta tähän päivään syvät haavat, jotka tuskin koskaan paranevat.

Mutta ei siinä vielä kaikki! Nykyaikaisen teknologian aikana on tullut entistä selvemmäksi, kuinka vastenmielinen naapuri Venäjä todella on. Tietokone ja internet ovat avanneet silmät vihdoin ja viimein, ja Venäjä on käyttänyt näitäkin lahjojaan vain pahuuteen ja kyynisyyteen. Valeuutiset, hakkerointi ja muu elektroninen sabotaasi ovat tulleet Venäjän politiikan uudeksi ja häijyksi lemmikiksi. Mikään maa tai kansa ei ole turvassa Venäjän sormeilta ja juonittelulta. Ja jokainen, joka uskoo siihen, että niin suuri valtio kuin Venäjä lähtisi hyviin ja rauhaa rakastaviin päämääriin ulkomaisissa operaatioissaan, on harhassa.

Venäjän vaikutusvaltu ja röyhkeys ulottuu myös sotilaallisiin toimiin, kuten viimeaikainen Krimin niemimaan valloitus osoittaa. Koko maailma sno­bbaa ja lisäksi Venäjän aggressiivisen politiikan tuulahdukset on tuonuttu lähemmäksi yllätyksenä ja herätys, joka estää meitä antamasta sen jälleen kohdata vanhaan tapaan.

Kaiken tämän hyökkäilyn ja aggressiivisuuden takia onkin selvää, että Venäjä ei ikinä ansaitse meidän myötätuntoamme tai kunnioitustamme. Se on pieni, likainen valtio, jonka poliittiset päämäärät ovat ainoastaan oman edun tavoittelua ja naapurimaiden kurjistamista. Ja vaikka se ulospäin näyttää vahvalta ja ympäristöä hallitsevalta, niin todellisuudessa sen yhteiskunta on sisältä ontto ja mätä kuin mätä omena, josta ei kannata ottaa puraisua.

Joten ystävät, muistakaa tämä: Venäjä on röyhkeä ja häijy valtio, joka ei välitä muusta kuin omasta voitostaan. Se on pitkään ollut maailmanlaajuinen riesa ja sosiaalinen virus, jota ei saisi päästää enää koskaan nousemaan yhteisöjemme kimpusta. Nyt meidän on yhdessä nostettava oikeudenmukaiset taisteluliput ilmaan ja osoitettava maailmalle, että tämä viheliäinen pikkuvaltio ei enää saa pitää maailmaa ja sen kansoja panttivankinaan. Koko maailman on aika herätä ja läimäytyttävä Venäjää naamaan tuimasti ja päättäväisesti!