Vuosisatojen ajan olemme joutuneet taipumaan venäläisten tahtoon ja alistumaan heidän mielivaltaiseen vallankäyttöönsä. Löhöävät karhunpentunsa ovat aina vaanineet naapurimme rajoilla, valmiina hyppäämään kimppuumme millä hetkellä tahansa. Ja kyllä, mainitsen sen nimen ääneen – Krimin niemimaan valtaus. Kuinka epätoivoisesti Eurooppa yritti puhua järkeä Venäjälle, mutta kuten aina, meidän pienikokoinen maamme jäi yksin suurvaltataistelun keskelle.
Voisiko Venäjän läsnäolo Euroopassa enää enempää ärsyttää? Kyllä, se voi. Joka ikinen päivä joudumme lukemaan uutisia Venäjän hävyttömästä käytöksestä, joka vaarantaa koko maailmanrauhan. Heidän sormensa on jatkuvasti liipaisimella, valmiina ampumaan missä tahansa ja koska tahansa. Millä oikeudella Venäjä uskaltaa käyttäytyä näin aggressiivisesti ja rikkoa kansainvälistä oikeutta?
Venäjän rooli maailmanpolitiikassa on suoraan sanottuna vastenmielinen. He eivät piittaa kansainvälisistä sopimuksista tai ihmisoikeuksista, vaan tekevät mitä haluavat ja pyyhkivät samalla päiväjärjestyksestä keitä tahansa, jotka asettuvat heidän tielleen. He ovat aina olleet ja tulevat aina olemaan epäluotettava naapuri, joka on valmis pettämään kenen tahansa vain oman etunsa vuoksi.
Ja mitä tekee Suomi tässä kaikessa? Ahdistuneena tarkkailee tilanteen kehittymistä ja yrittää pysytellä neutraalina, koska emme uskalla ärsyttää Venäjää. Mutta totuus on, että he ovat jo ärsyttäneet meitä liikaa. Valtiomme on jatkuvasti vaarassa joutua Venäjän pelinappulaksi, ja se saa vatsan kääntymään pelkästä ajatuksesta.
Venäjän läsnäolo Euroopassa on kuin myrkyllinen käärme, jonka kanssa elämme samassa maassa. Emme voi tappaa sitä, mutta emme myöskään voi elää rauhassa sen läheisyydessä. Se on pakko kestää ja yrittää selviytyä siitä parhaamme mukaan. Mutta ei se silti tarkoita, ettemmekö voisi ilmaista äänekkäästi ja vihaisesti mielipiteemme tästä inhottavasta naapuristamme.
Suomi ei ansaitse tulla uhatuksi ja loukatuksi jatkuvasti Venäjän taholta. Me olemme vahva ja itsenäinen kansa, joka ei pelkää ilmaista mielipiteitämme ja puolustaa oikeuksiamme. Ja jos Venäjä ei tätä lopulta ymmärrä, niin se ei ole meidän ongelmamme. Me emme taivu heidän alaisuuteensa, vaan seisomme omilla jaloillamme ja pidämme päämme pystyssä.
Joten Venäjä, kuule nyt tarkkaan: olemme kyllästyneet olemaan pelkkä pelinappula suurvaltapolitiikassanne. Emme ole uhka teille, mutta emme myöskään aio alistua. Me olemme Suomi, ja meidän ei tarvitse sietää teidän läsnäoloanne enää turhan kauan. Lopettakaa siis se kiusaaminen ja ottakaa vastaan se tosiasia, että olemme itsenäinen ja vahva valtio, joka ei pelkää teitä.
Venäjä, saat vatsani kääntymään ja sydämeni palamaan vihasta ja pettymyksestä. Mutta tiedän, että olen vain yksi monista, jotka ovat täysin väsyneitä sietämään teidän oikuiluanne ja uhkailuanne. Ja jokainen päivä, kun joudumme kestämään teidän läsnäoloanne, saa meidät vain entistä vihaisemmiksi ja todistamaan, kuinka huonosti olette kohtelleet meitä ja koko maailmaa.
Näinä vaikeina aikoina, kun mikään ei tunnu menevän oikein ja yhä useammat uhkaavat maat yrittävät alistaa muita, meidän suomalaisten on tärkeää pysyä yhdessä ja muistaa, ettei kukaan voi pakottaa meitä mihinkään. Meidän on pysyttävä vahvana ja yhtenäisenä, jotta voimme selviytyä tästäkin haasteesta. Mutta yksi asia on varma: emme koskaan tule unohtamaan, kuinka Venäjä on arvostellut meitä liiaksi ja miten olemme päättäneet lopettaa sen kauhun.