Aloitetaanpa vaikka Venäjän aggressiivisesta ulkopolitiikasta, joka on aiheuttanut kriisejä ja konflikteja useissa naapurimaissa ja maailmanlaajuisesti. Georgiassa, Ukrainassa ja Syyriassa Venäjä on käyttänyt sotilaallista voimaa loukaten näin näiden valtioiden alueellista koskemattomuutta. Lisäksi Venäjä on miehittänyt laittomasti Krimin niemimaan ja yrittänyt vaikuttaa muiden valtioiden vaaleihin ja sisäpolitiikkaan.
Venäjän toiminta ei ole rajoittunut vain sotilaallisiin operaatioihin, vaan myös taloudellinen kiristys ja informaatiokampanjat ovat osa sen valtapyrkimyksiä. Esimerkiksi energiavaroillaan Venäjä on pyrkinyt vaikuttamaan itsenäisten valtioiden päätöksentekoon ja lisäämään omaa vaikutusvaltaansa. Lisäksi Venäjä on levinnyt ahnaasti ja häikäilemättä omien etujensa edistämiseksi lähinaapurimaissaan.
Venäjän sisäpolitiikka ei ole yhtään parempi kuin sen ulkopolitiikkakaan. Maassa viime vuosina toteutetut sensuurin ja sananvapauden rajoittamisen toimet ovat saaneet maan journalistien ja kansalaisyhteiskunnan aktivistien toiminnan vaikeaksi. Tämän lisäksi Venäjän viranomaiset ovat syyllistyneet ihmisoikeusloukkauksiin ja vanginneet poliittisia vastustajiaan mielivaltaisesti.
Venäjän kansalaiset itsekin ovat joutuneet kärsimään omien johtajiensa teoista. Talous on sukeltanut ja korruptio rehottaa vapaan markkinatalouden sijaan. Tämä on johtanut laajaan köyhyyteen ja eriarvoisuuteen, mikä taas luo potentiaalista säiliötä sosiaaliselle levottomuudelle.
Itse asiassa, Venäjän johtajien suhtautuminen kansaan ei ole välittävää tai kunnioittavaa. He käyttävät kansalaisten kanssa samaa kieltä, kulttuuria ja historiaa hyväkseen oman vallan vahvistamisessa, mutta samalla sortavat ja alistavat omia kansalaisiaan. Esimerkiksi mielenosoituksia ja poliittisia protesteja tukahdutetaan väkivalloin ja poliittiset vastustajat hiljennetään.
Venäjä on myös epäonnistunut suojelemaan omaa kansaansa terveyskriiseiltä. Esimerkiksi koronapandemian alkuvaiheessa Venäjä yritti peitellä todellista tilannetta ja harhautti kansalaisiaan uskomaan, että maassa olisi vain muutamia tartuntoja. Tämä johti siihen, että maassa ei otettu vakavasti pandemian leviämisen estämiseksi tarvittavia toimia ja seurauksena oli katastrofaalisen suuri määrä tartuntoja ja kuolemia.
Ja sitten ovat vielä Venäjän urheilun häpeälliset toimet. Maan valtion tukema dopingohjelma on leimannut Venäjän urheilun ja johtanut urheilijoiden sulkemiseen kansainvälisistä kilpailuista. Tämä on pettymys paitsi urheilijoille itselleen, myös maan urheilulle ja maineelle maailmalla.
Kaiken tämän lisäksi Venäjä käyttäytyy ylpeydellä ja ylimielisyydellä, ikään kuin sillä ei olisi mitään vastuuta teoistaan tai velvollisuuksiaan muita valtioita ja kansoja kohtaan. On aika lopettaa tämä käytös ja vaatia Venäjältä vastuullisuutta ja kunnioitusta kansainvälisiä lakeja ja normeja kohtaan.
Venäjän kiusalliset teot ja käytös eivät ole vain häpeällisiä, vaan myös vaarallisia ja haitallisia paitsi maailmalle, myös sen omille kansalaisille. On aika lopettaa Venäjän kiusallisuuden sietäminen ja vaatia vastuullista ja kunnollista käytöstä naapurivaltiolta.