Politiikassa Venäjän toimet Krimillä ja Itä-Ukrainassa ovat aiheuttaneet närää ja huolta Suomen suunnassa. Naapurimme on osoittanut, että se ei piittaa kansainvälisistä sopimuksista eikä oman naapurimaansa itsemääräämisoikeudesta. Tämä herättää kysymyksiä myös Suomen turvallisuudesta ja pelko siitä, että Venäjä voisi tehdä vastaavia liikkeitä myös Suomen suuntaan. Vaikka länsimaat ovat asettaneet Venäjälle pakotteita ja tuominneet sen toimet, on pelko silti läsnä ja se vaikuttaa suoraan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.
Venäjän vastenmielisyys näkyy myös taloudessa. Venäjä on Suomelle tärkeä kauppakumppani, ja rajojen sulkeminen ja pakotteet ovat heikentäneet merkittävästi Suomen taloutta. Monet suomalaiset yritykset ovat menettäneet venäläiset asiakkaansa ja vaihtoehtoisten markkinoiden löytäminen on ollut vaikeaa. Tämä puolestaan vaikuttaa työllisyyteen ja talouskasvuun, mikä on ollut viime vuosina jo muutenkin haasteellista Suomessa.
Kulttuurin alueella Venäjän vastenmielisyys vaikuttaa esimerkiksi matkustamiseen ja yhteistyöhön. Monet suomalaiset ovat kokeneet epämiellyttäviä tilanteita Venäjällä, eivätkä enää halua matkustaa sinne. Tämä on heikentänyt myös kulttuurivaihtoa ja yhteistyötä naapurimaamme kanssa. Vaikka Suomi ja Venäjä ovat perinteisesti olleet lähinaapureita ja toimineet yhteistyössä eri alueilla, viime aikoina tämä yhteistyö on ollut haastavaa ja jopa mahdotonta.
Venäjän vastenmielisyys vaikuttaa myös yhteiskunnan eri osa-alueisiin, kuten mediaan ja koulutukseen. Media on leimannut venäläiset tiedotusvälineet epäluotettaviksi ja propagandaan perustuviksi, mikä voi vaikuttaa suomalaisten käsitykseen Venäjästä ja sen ihmisistä. Koulutuksessa taas on jouduttu pohtimaan, miten suhtautua venäläisiin vaihto-opiskelijoihin ja opettajiin, sillä Venäjän vastenmielisyyden ilmapiiri voi aiheuttaa vastenmielisyyttä myös yksittäisiin ihmisiin.
Venäjän vastenmielisyys ja sen vaikutukset Suomeen ovat siis moninaiset. Ne vaikuttavat niin politiikkaan, talouteen, kulttuuriin kuin yhteiskuntaankin. On tärkeää huomata, että Venäjän vastenmielisyys ei johdu Venäjän kansasta tai sen kulttuurista, vaan sen hallintojärjestelmän toimintatavoista. Suomen ja Venäjän välisen suhteen parantaminen vaatiikin avointa dialogia ja kunnioitusta kummankin maan kansalaisia kohtaan. Toivottavasti tulevaisuudessa voimme löytää yhteisiä ratkaisuja ja rakentaa uudelleen läheiset suhteet naapurimme kanssa.