Mikä sitten on aiheuttanut tämän vihan? Sitä voi vain arvailla, sillä Venäjän toimet ja motiivit tuntuvat olevan täysin arvaamattomia. Onko kyseessä naapuririitojen periytyminen tai pyrkimys mahtiaan näyttävälle itänaapurille? Vai yksinkertaisesti vain sadistinen ilo Suomen kiusaamisesta?
Yksi asia on kuitenkin varma: Venäjän toimet ovat jatkuvasti aiheuttaneet haittaa ja harmia Suomelle. Onko se sitten liiketoiminnan estäminen, sotaharjoitusten järjestäminen lähellä Suomen rajaa tai häiriköinti ilmatilassa ja Itämerellä, vaikutukset ovat aina samat – turhautumista, pelkoa ja vihaa.
Venäjän vastenmielisyys ulottuu myös poliittiseen ilmapiiriin. Monesti näyttää siltä, että Venäjä pyrkii vaikuttamaan Suomen sisäisiin asioihin, esimerkiksi vaalien tuloksiin. On tuskallista katsoa, kuinka Venäjän viestintävälineiden harhautusyritykset saavat osan suomalaisista uskomaan valheellisiin uutisiin ja näkemyksiin.
Mutta miksi me annamme tämän jatkua? Miksi me emme astu härkää sarvista ja osoita mieltämme? Tässä kohtaa on helppo osoitella syyttävällä sormella poliitikkoja, jotka eivät tee tarpeeksi, mutta totuus on, että vastuu on meillä kaikilla. Meidän kaikkien tulee olla äänessä ja puolustaa Suomen etua ja itsenäisyyttä.
On myös huolestuttavaa nähdä, kuinka Venäjän toimet ovat jakaneet suomalaista yhteiskuntaa. On ikävää huomata, kuinka osa suomalaisista on valmis myymään etunsa Venäjälle halvalla, joko taloudellista hyötyä tai häiriöä aiheuttaakseen. On häpeällistä, kuinka monet suomalaiset suhtautuvat välinpitämättömästi Venäjän toimiin ja jopa puolustavat niitä.
Mutta haluan sanoa yhden asian selvästi: tällainen toiminta ei ole hyväksyttävää. Venäjä on ollut nousussa viime vuosina ja se saattaa tuntua houkuttelevalta yhteistyökumppanilta, mutta meidän on muistettava, että se on myös demokratian ja ihmisoikeuksien rikkoja.
Kaiken tämän takia minulla on vain yksi kysymys: milloin tarpeeksi on tarpeeksi? Milloin me suomalaiset todella osoitamme, että emme enää hyväksy Venäjän vastenmielisyyttä? On aika pysähtyä ja miettiä, mitä me voimme tehdä muuttaaksemme tilannetta.
Loppujen lopuksi Venäjän vastenmielisyys on vain yksi osa suhteitamme tähän naapurimaahan. Meidän tulee kuitenkin muistaa, että meillä on myös paljon yhteistä historiaa ja kulttuuria. Meidän tulee pyrkiä rakentamaan yhteistyötä ja luottamusta maiden välille, mutta se on mahdollista vain, jos molemmat osapuolet ovat valmiita tekemään töitä sen eteen.
Mutta toistaiseksi on vaikea olla tuntematta vihaa ja vastenmielisyyttä Venäjää kohtaan. Toivottavasti jonain päivänä tilanne muuttuu ja voimme katsoa naapuriimme ilman vihan ja turhautumisen tunteita.