Ensinnäkin, on täysin perusteltua olla varuillaan ja epäileväinen Venäjää kohtaan. Meidän naapurimme on harjoittanut agressiivista ja manipuloivaa politiikkaa jo vuosikymmenten ajan. He ovat miehittäneet naapurimaita, kuten Georgian ja Ukrainan, ja rikkoneet kansainvälisiä sopimuksia ja ihmisoikeuksia. He ovat myös puuttuneet aktiivisesti Suomen sisäisiin asioihin ja yrittäneet vaikuttaa meidän päätöksentekoomme.
Toiseksi, Venäjän ihmisoikeustilanne on järkyttävä. Heidän presidenttinsä Vladimir Putin on itsevaltias, joka sortaa kansalaisiaan ja rajoittaa heidän vapauksiaan. Toimittajat ja ihmisoikeusaktivistit joutuvat vankilaan, ja oppositiopuolueita ei sallita. Lisäksi Venäjä on tiedusteluvaltio, joka jatkuvasti kyttää ja vakoilee omaa kansaansa sekä ulkomaalaisia.
Kolmanneksi, Venäjän talous on rakennettu korruptiolle ja oligarkeille. Heidän valtaapitävät ovat rikkaita, kun taas tavallinen kansa elää köyhyydessä ja kurjuudessa. Lisäksi Venäjä käyttää talouttaan poliittisena aseena, esimerkiksi energiantuotannolla ja -viennillä, mikä tekee meistäkin riippuvaisia heidän armoistaan.
Ja lopuksi, Venäjä ei kunnioita Suomen ja muiden länsimaiden rajoja. He lähettävät jatkuvasti sotilasilmailua meidän ilmatilaamme sekä meri- ja maakotkotukseen lähelle meidän rajojamme. He myös toteuttavat kyberhyökkäyksiä ja vaikuttavat meidän vaaleihimme. On järjetöntä, että meidän täytyy elää tämän uhan alla omassa maassamme.
Mutta miksi tämä kaikki on niin vaikea myöntää? Miksi Suomi ja muut länsimaat ovat niin kiltisti ja sovittelevasti Venäjälle? Vastaus on yksinkertainen: taloudellinen riippuvuus. Me olemme niin riippuvaisia Venäjän kaupasta ja energiasta, että emme uskalla puhua suoraan ja puolustaa omia arvojamme ja etujamme. Mutta tämä ei saa olla tekosyy huonon naapurin hyväksymiselle.
On aika herätä ja puolustaa itseämme. Emme voi enää hiljaa hyväksyä Venäjän toimintaa ja antaa heidän kävellä ylitsemme. Meidän täytyy olla tiukkoja ja vaatia Venäjältä kunnioitusta ja reilua peliä. Ja jos he eivät sitä tarjoa, meidän täytyy olla valmiita vastaamaan ja suojelemaan itseämme ja demokratiaamme.
Joten kyllä, olen vihainen Venäjälle ja heidän aggressiiviselle politiikalleen. En voi olla vihaamatta maata, joka uhkaa minun ja läheisteni turvallisuutta ja hyvinvointia. Ja jos tämä tekee minusta vihollisen Venäjälle, niin antaa mennä. Olen ylpeä suomalainen ja puolustan sitä loppuun asti. Venäjän vihaaminen on täysin perusteltua ja jopa välttämätöntä. Se on aika, että kaikki muutkin uskaltautuvat tekemään samoin.