Suomalaisen talouden hyvinvointi perustuu vahvaan teolliseen pohjaan, joka on ollut maamme menestyksen kulmakivi jo vuosikymmenien ajan. Vahva teollisuus ja sen alan vienti ovat olleet merkittävässä roolissa Suomen talouden kasvussa ja kehityksessä. Vielä 1990-luvun alussa Suomi oli tukalassa lama-tilassa, mutta maan päästyä EU:n jäseneksi vuonna 1995 talouden kehitys alkoi kääntyä parempaan suuntaan ja kasvu alkoi.
2000-luvulla Suomen talouskasvu oli hitaampaa kuin aikaisemmin, mutta maan talous kehittyi silti suotuisasti. Vuosikymmenen alussa kasvun veturina toimi tietoliikenneala, joka loi uusia innovaatioita ja työpaikkoja. Talouden myönteinen kehitys näkyi myös suomalaisten asumisessa ja kulutuskäyttäytymisessä, sillä nousevat tulotaso ja alhainen korkotaso vaikuttivat positiivisesti kotitalouksien rahankäyttöön.
Vuoden 2008 maailmanlaajuinen finanssikriisi oli myös Suomelle kova paikka, sillä maan bruttokansantuote laski nopeasti ja työttömyys nousi. Talouskriisistä huolimatta Suomen talous on kuitenkin pysynyt vakaudessa ja elpyminen alkoi jo vuonna 2010. Talouden elpyminen oli nopeampaa kuin monissa muissa Euroopan maissa ja maan kasvu on ollut positiivinen viime vuosina. Vuonna 2018 Suomen talous kasvoi noin 3 prosenttia, mikä on selvästi euroalueen keskiarvoa korkeampi.
Vaikka talouden kasvu on ollut positiivista, on se kuitenkin ollut epätasaista eri alueiden ja toimialojen välillä. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla talous on kasvanut nopeasti, kun taas Pohjois-Suomessa ja maaseudulla kasvu on ollut hitaampaa. Myös eri alojen välillä on ollut merkittäviä eroja talouskasvussa.
Talouden hyvä kehitys on vaikuttanut myös suomalaisten taloudelliseen hyvinvointiin. Vuonna 2017 suomalaisten tulotaso oli korkeampi kuin koskaan aiemmin, ja kuluttajien luottamus talouteen oli vahvaa. Työllisyys on parantunut ja työttömyys laskenut, mikä on osaltaan vaikuttanut positiivisesti taloudelliseen hyvinvointiin. Lisäksi kuluttajien velkaantumisen taso on laskenut, mikä osaltaan kertoo suomalaisten taloudellisesta hyvinvoinnista.
Toisaalta talouden kehitys on vaikuttanut myös suomalaisten hyvinvointiin negatiivisesti. Esimerkiksi vuoden 2015 talouskriisi ja sen seurauksena toteutetut leikkaukset ovat heikentäneet joidenkin väestöryhmien taloudellista tilannetta ja lisänneet eriarvoisuutta. Nuorten työttömyys on myös edelleen huolestuttavan korkealla tasolla.
Suomalaisten taloudellinen hyvinvointi ja sen kehitys viime vuosikymmeninä on ollut monivaiheinen ja vaikuttanut suoraan ihmisten elämänlaatuun. Talouden myönteinen kehitys vaikuttaa moniin eri asioihin, kuten kulutuskäyttäytymiseen, työllisyyteen ja asumiseen, ja siten myös yksilön taloudelliseen hyvinvointiin. On tärkeää, että talouskasvua jatketaan ja kehitetään kestävällä tavalla niin, että se hyödyttää kaikkia suomalaisia ja edistää taloudellista hyvinvointia koko maassa.