Talouden elpyminen alkoi muutama vuosi sitten, kun Suomi selvisi laman jälkeisestä taantumasta. Vuosina 2016-2018 Suomen bruttokansantuote (BKT) kasvoi noin 3 prosentin vuosivauhtia, mikä on ollut selvästi yli EU:n keskiarvon. Kasvun taustalla on ollut muun muassa vahva viennin vetovoima ja kotimaisen kysynnän lisääntyminen.
Yksi näkyvin vaikutus talouskasvulla on ollut työllisyyden paraneminen. Työttömyysaste on laskenut tasaisesti ja työpaikkoja on syntynyt erityisesti palvelu- ja rakennusalalle. Positiivinen kehitys on näkynyt myös nuorisotyöttömyyden vähenemisenä. Työllisyyden lisääntyminen on tuonut turvaa monille suomalaisille ja parantanut ihmisten taloudellista tilannetta.
Talouskasvu on myös luonut edellytyksiä veronkevennyksille ja sosiaaliturvan parantamiselle. Esimerkiksi vuoden 2019 verouudistus laski tuloverotusta ja paransi pienituloisten asemaa. Myös eläkeläisten ostovoimaa on pyritty parantamaan eläkeindeksin muutoksella.
Talouden kasvu on näkynyt myös kulutuksen ja investointien lisääntymisenä. Ihmisillä on ollut enemmän varaa kuluttaa ja ostovoima on kohentunut monilla aloilla. Hyvä taloustilanne on luonut myös positiivista ilmapiiriä yrittäjyydelle ja uusien yritysten perustamiselle.
Toisaalta talouskasvu on myös aiheuttanut haasteita, kuten työvoimapulaa ja inflaation nousua. Työnantajat ovat joutuneet kilpailemaan työntekijöistä ja palkkatasot ovat nousseet erityisesti aloilla, joilla pulaa osaavasta työvoimasta. Inflaation kasvu on puolestaan vaikuttanut etenkin asumisen ja energian hintoihin, mikä on lisännyt monien ihmisten kulutuspaineita.
Talouskasvun myötä myös asuminen on noussut ajankohtaiseksi aiheeksi. Uudet asuinalueet ja kaupungit ovat kasvaneet vauhdilla ja asuntojen hinnat ovat kohonneet. Erityisesti pääkaupunkiseudulla asuminen on tullut entistä kalliimmaksi ja monilla nuorilla on haasteita löytää kohtuuhintaista vuokra-asuntoa.
Toinen huolestuttava seuraus talouskasvusta on eriarvoisuuden lisääntyminen. Vaikka talouden positiivinen kehitys on tuonut työllisyyttä ja parantanut monien ihmisten taloudellista tilannetta, osa väestöstä on jäänyt kehityksen ulkopuolelle. Esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien ja matalapalkka-alojen työntekijöiden tilanne ei ole parantunut merkittävästi. Myös alueellinen eriarvoisuus on kasvanut, kun talouden keskittyminen pääkaupunkiseudulle on jättänyt muut alueet jälkeen.
Kaiken kaikkiaan talouskasvu on tuonut Suomeen paljon positiivisia muutoksia, mutta siitä huolimatta haasteita on vielä ratkaisematta. On tärkeää, että talouskasvusta hyötyvät kaikki yhteiskunnan jäsenet ja että kehitys on kestävällä pohjalla. Talouskasvun tulee myös olla oikeudenmukaista ja ottaa huomioon kaikkien tarpeet, jotta suomalainen yhteiskunta voi hyvin tulevaisuudessakin.