Nuorten ADHD-lääkityksen kasvu herättää kysymyksiä

Julkaistu 6.10.2026 klo 07.03

Tekoälyn tuottama analyysi. Tämä mediakriittinen analyysi on kirjoitettu tekoälyllä alkuperäisen uutisen, muiden medioiden uutisten ja avoimien taustalähteiden pohjalta. Tekoäly on tarkistanut analyysin lähteitä vasten ennen julkaisua, mutta toimittaja ei ole tarkistanut sitä. Analyysi voi sisältää virheitä: tarkista olennaiset tiedot alkuperäisestä uutisesta. Näin analyysit syntyvät.

Alkuperäinen uutisotsikko: Hurja luku: Näin moni nuori tarvitsee ADHD-lääkitystä (Ilta-Sanomat)

Uutinen käsittelee nuorten, erityisesti 6–8-vuotiaiden, ADHD-lääkityksen ja muiden hermostoon vaikuttavien lääkkeiden käyttöä Suomessa. Kelan ja Tampereen yliopiston selvityksen mukaan hermostoon vaikuttavien lääkkeiden käyttö on kasvanut voimakkaasti, ja jopa 15,5 prosenttia 6–8-vuotiaista nuorista käytti näitä lääkkeitä vuonna 2025. Uutisessa mainitaan, että ADHD-lääkityksen aloittaminen on kasvanut 3,1 prosenttiin 6–8-vuotiaista pojista, mikä on merkittävä kasvu aikaisemmasta 1,4 prosentista vuonna 2017. Samalla uutinen nostaa esille myös antibioottien käytön vähenemisen.

Ydinsanoma ja keskeiset faktat

Uutisen mukaan Kelan ja Tampereen yliopiston selvitys osoittaa, että hermostoon vaikuttavien lääkkeiden käyttö on kasvanut nuorilla. Vuonna 2025 jopa 15,5 prosenttia 6–8-vuotiaista käytti näitä lääkkeitä, mikä on merkittävä kasvu aikaisemmasta 10,7 prosentista. Uutisessa mainitaan, että ADHD-lääkityksen käyttö on kasvanut 3,1 prosenttiin 6–8-vuotiaista pojista. Lisäksi uutinen tuo esille, että masennuslääkkeiden, kuten sertraliinin ja fluoksetiinin, käyttö on myös lisääntynyt. Uutisessa korostuu, että Suomi on siirtynyt Pohjoismaiden maltillisimmista luvuista suurimpien joukkoon ADHD-lääkityksessä.

Lähteet ja todistusaineisto

Uutisen tiedot perustuvat Kelan ja Tampereen yliopiston selvitykseen, joka kattaa vuosien 2017–2025 aikana kaikkien Suomessa asuvien alle 18-vuotiaiden reseptilääkkeiden käytön. Tiedot perustuvat laajaan aineistoon, joka kattaa miljoona lasta ja 21 miljoonaa apteekista toimitettua reseptilääkettä. Tämä tekee lähteistä asianmukaisia, sillä viranomaisen ja yliopiston tutkimus on luotettavaa. Ristiintarkistuksessa Yle ja Helsingin Sanomat vahvistavat uutisen tiedot, mutta myös tuovat esille, että lääkkeiden käytön kasvu herättää huolta ja kysymyksiä lääkityksen tarpeellisuudesta. Kuitenkin uutisessa ei ole esitetty riippumatonta vahvistusta, joka tukisi tai kyseenalaistaisi Kelan ja Tampereen yliopiston havaintoja.

Retoriikka ja sävy

Uutisen sävy on asiallinen ja informatiivinen, mutta se sisältää myös huolestuttavia sävyjä. Esimerkiksi käytetään ilmaisuja kuten ”hurja luku” ja ”kasvu voi selittyä sillä, että ADHD tunnistetaan”, mikä voi herättää lukijassa huolta ja kysymyksiä lääkityksen tarpeellisuudesta. Uutisen sanavalinnat, kuten ”yli kahdeksankertaistui” ja ”yli kolminkertaistui”, korostavat lääkkeiden käytön voimakasta kasvua ja voivat luoda vaikutelman, että tilanne on kriittinen. Tämä voi ohjata lukijan ajatuksia lääkityksen mahdollisista haitoista tai tarpeettomuudesta ilman syvempää analyysiä.

Konteksti ja puuttuvat näkökulmat

Uutisesta puuttuu useita olennaisia näkökulmia, jotka voisivat auttaa lukijaa ymmärtämään tilannetta paremmin. Ensinnäkin, uutisessa ei käsitellä lääkityksen taustalla olevia syitä, kuten lasten ja nuorten mielenterveysongelmien lisääntymistä tai mahdollisia hoitokäytäntöjen muutoksia. Toiseksi, alueelliset erot lääkityksen käytössä jäävät käsittelemättä, vaikka Kelan aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet suuria eroja eri puolilla Suomea. Kolmanneksi, lääkkeettömien hoitomuotojen, kuten terapiamuotojen ja perheiden tukemisen, merkitys jää uutisessa vähäiseksi. Tämä on tärkeä näkökulma, sillä keskustelu ADHD-lääkityksestä on usein polarisoitunutta ja lääkkeettömiä vaihtoehtoja tulisi nostaa esille.

Tämäkin olisi hyvä tietää

• Taustaa: ADHD:n diagnosointi ja hoito Suomessa on kehittynyt viime vuosina, ja tietoisuuden lisääntyminen on johtanut enemmän diagnooseihin. Tämä voi osaltaan selittää lääkityksen kasvua. Wikipedia.
• Alueelliset erot: Kelan aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu suuria alueellisia eroja ADHD-lääkityksen käytössä, mutta uutisessa ei käsitellä näitä eroja. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa lääkityksen aloitti lähes 13 prosenttia 6–8-vuotiaista pojista, kun Helsingissä osuus oli vain 2,6 prosenttia. Helsingin Sanomat.
• Muuta tutkimusta: On tärkeää tutkia myös lääkkeettömiä hoitomuotoja, kuten terapiaa ja perheiden tukemista, sillä ne voivat olla yhtä tärkeitä ADHD:n hoidossa. Helsingin Sanomat.
• Vertailu muihin maihin: Suomessa ADHD-lääkityksen käyttö on yleisempää kuin naapurimaissa, mutta vertailu on monimutkaista eri käytäntöjen vuoksi. Ruotsissa ja Norjassa lääkityksen käyttö on huomattavasti alhaisempaa. MTVuutiset.

Kokonaisarvio

Uutinen tuo esille tärkeän ja ajankohtaisen aiheen nuorten ADHD-lääkityksen kasvusta, mutta se jää osittaiseksi. Lähteet ovat asianmukaisia, ja tiedot perustuvat laajaan tutkimukseen, mutta uutisessa olisi voitu käsitellä laajemmin lääkityksen taustoja ja vaihtoehtoja. Uutisen sävy on asiallinen, mutta se sisältää myös huolestuttavia elementtejä, jotka voivat ohjata lukijan ajatuksia ilman syvempää analyysiä. Lukijan on hyvä huomioida, että lääkityksen kasvuun liittyy monia tekijöitä, eikä asiaa voi arvioida pelkästään numeroiden valossa.

Linkit: Alkuperäinen artikkeli julkaisijan sivuilla | Juttu Google Uutisissa

Kiinnostaako sinua, miten uutiset syntyvät? Jaa analyysi niille, jotka haluavat ymmärtää uutistyön valintoja.