Suomi ei ole varautunut Venäjän droonisotaan, toteaa kirja

Julkaistu 7.10.2026 klo 01.25

Tekoälyn tuottama analyysi. Tämä mediakriittinen analyysi on kirjoitettu tekoälyllä alkuperäisen uutisen, muiden medioiden uutisten ja avoimien taustalähteiden pohjalta. Tekoäly on tarkistanut analyysin lähteitä vasten ennen julkaisua, mutta toimittaja ei ole tarkistanut sitä. Analyysi voi sisältää virheitä: tarkista olennaiset tiedot alkuperäisestä uutisesta. Näin analyysit syntyvät.

Alkuperäinen uutisotsikko: ”Suomi ei ole varautunut siihen sotaan, jota Venäjä käy” – uutuuskirjassa karuja väitteitä Puolustusvoimista (Ilta-Sanomat)

Uutinen käsittelee A. Tammisaaren ja Maxim Fedorovin uutuuskirjaa ”Sodan uusi kuningas”, joka kritisoi Suomen puolustusvoimien varautumista Venäjän droonisodankäyntiin. Tammisaari, joka on toiminut droonilentäjänä Ukrainassa, väittää, että Suomi on jäänyt jälkeen drooniteknologiassa ja sen käytössä sotatoimissa. Kirja esittää, että Puolustusvoimien tulisi uudistaa organisaatiotaan ja strategioitaan, jotta se voisi vastata nykyisiin uhkiin tehokkaammin.

Ydinsanoma ja keskeiset faktat

Lähde kertoo

Uutinen kertoo, että A. Tammisaari, joka on kirjoittanut ”Sodan uusi kuningas” -kirjan yhdessä Maxim Fedorovin kanssa, esittää vakavia väitteitä Suomen puolustusvoimien kyvystä varautua mahdolliseen sotaan Venäjän kanssa. Tammisaari sanoo, että Suomi ei ole varautunut oikein Venäjän droonisodankäyntiin ja että koko Puolustusvoimien organisaatio pitäisi uudistaa. Hän korostaa, että Venäjä käyttää drooneja ja robotteja taistelussa, kun taas Suomi lähettää edelleen nuoria ihmisiä rintamalle. Kirjassa nostetaan esiin yhdeksän ongelmaa, jotka liittyvät Suomen puolustusvoimien droonistrategiaan, mukaan lukien puutteellinen tiedonvaihto ja hankintarakenteet. Puolustusvoimat on myöntänyt osan kritiikistä, kuten koulutuskaluston puutteet, mutta kiistää, ettei se kehittäisi toimintaansa.

Lähteet ja todistusaineisto

Analyysin tulkinta

Uutisen tiedot perustuvat A. Tammisaaren ja Maxim Fedorovin kirjaan sekä Puolustusvoimien antamaan vastaukseen. Tammisaari esiintyy nimimerkillä ja kertoo taustastaan droonilentäjänä, mutta hänen henkilöllisyytensä ei ole täysin avattu julkisuudessa. Uutinen myös viittaa aiempaan kritiikkiin, jota ovat esittäneet muun muassa Puolustusvoimien ex-tutkimusjohtaja Jyri Kosola ja kansanedustaja Jarno Limnell. Ristiintarkistuksessa Ilta-Sanomat vahvistaa, että Puolustusvoimat on myöntänyt osan kritiikistä, mutta ei pidä kaikkia väitteitä perusteltuina. Tämä viittaa siihen, että uutisessa käytetyt lähteet ovat asianmukaisia, mutta Tammisaaren väitteet perustuvat hänen henkilökohtaisiin kokemuksiinsa ja näkemyksiinsä.

Retoriikka ja sävy

Analyysin tulkinta

Uutisen sävy on asiallinen, mutta se sisältää voimakkaita väitteitä, kuten ”Suomi ei ole varautunut siihen sotaan, jota Venäjä käy.” Tammisaaren käyttämä kieli on suoraviivaista ja kriittistä, mikä herättää lukijassa huolta Suomen puolustusvoimien kyvyistä. Esimerkiksi hän kuvaa Suomen droonistrategiaa ”hälyttäväksi” ja väittää, että ”droonit eivät todellisuudessa kuulu yhdenkään organisaation vastuualueelle.” Tällaiset sanavalinnat ohjaavat lukijaa pohtimaan Suomen puolustuksen riittävyyttä ja herättävät kysymyksiä puolustusvoimien nykyisistä käytännöistä.

Konteksti ja puuttuvat näkökulmat

Taustatieto lähteistä

Uutisesta puuttuu laajempi konteksti ja syvällisemmät analyysit Suomen puolustusvoimien nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä. Esimerkiksi ei käsitellä, miten Suomen puolustusvoimat on reagoinut aiempaan kritiikkiin tai mitä konkreettisia toimenpiteitä on toteutettu droonistrategian parantamiseksi. Lisäksi uutisessa ei mainita kansainvälisiä vertailuja muiden maiden droonistrategioihin tai -teknologioihin, mikä voisi antaa lukijalle paremman käsityksen Suomen asemasta kansainvälisessä kontekstissa.

Tämäkin olisi hyvä tietää

• Taustaa: Puolustusvoimien ex-tutkimusjohtaja Jyri Kosola on aiemmin kritisoinut Suomen droonipuolustusta ja toivonut sen kehittämistä. Kosolan mukaan Suomi on myöhässä droonitorjunnassa, mikä on tärkeä näkökulma ymmärtää nykytilannetta. Ilta-Sanomat.
• Luvut: Uutisessa ei käsitellä tarkkoja lukuja tai tilastoja, jotka voisivat tukea Tammisaaren väitteitä. Esimerkiksi tilastot droonien käytöstä tai niiden vaikutuksista sodankäynnissä voisivat vahvistaa argumentteja ja antaa lukijalle paremman käsityksen asiasta. Yle.
• Kansainvälinen vertailu: Uutisessa ei verrata Suomen droonistrategiaa muihin maihin, kuten Yhdysvaltoihin tai Israelin, jotka ovat edelläkävijöitä droonien käytössä. Tällainen vertailu voisi auttaa ymmärtämään, missä Suomi seisoo kansainvälisesti. Helsingin Sanomat.
• Asiantuntijoiden näkemykset: Uutisessa olisi voitu tuoda esiin asiantuntijoiden näkemyksiä, jotka tukevat tai kyseenalaistavat Tammisaaren väitteitä. Esimerkiksi puolustustutkijat tai sotilasasiantuntijat voisivat antaa objektiivisempaa tietoa asiasta. Yle.
• Seuraukset ja tulevaisuus: Uutisessa ei käsitellä, mitä seurauksia Tammisaaren esittämillä ongelmilla voisi olla Suomen puolustukselle tai kansalliselle turvallisuudelle. Tämä olisi tärkeää lukijoille, jotka haluavat ymmärtää tilanteen vakavuutta. Uusi Suomi.

Kokonaisarvio

Analyysin tulkinta

Uutinen tuo esiin tärkeitä ja ajankohtaisia kysymyksiä Suomen puolustusvoimien droonistrategiasta, mutta se jää osittain pinnalliseksi. Tammisaaren väitteet ovat voimakkaita ja herättävät huolta, mutta uutisessa olisi voitu syventää kontekstia ja tuoda esiin useampia näkökulmia. Puolustusvoimien myöntämä kritiikki osoittaa, että keskustelu asiasta on tarpeen, mutta lukijan olisi hyvä saada laajempi kuva tilanteesta ja sen seurauksista. Uutinen toimii hyvin keskustelun avaajana, mutta se kaipaa lisää syvyyttä ja monipuolisuutta.

Linkit: Alkuperäinen artikkeli julkaisijan sivuilla | Juttu Google Uutisissa

Tämä analyysi on tehty jaettavaksi. Jos se herätti ajatuksia, anna sen herättää niitä muissakin.