Liiga irtisanoi neljä erotuomariorganisaation työntekijää

Julkaistu 12.10.2026 klo 19.50 · Lukuaika noin 5 min

Tekoälyn tuottama analyysi. Tämä mediakriittinen analyysi on kirjoitettu tekoälyllä alkuperäisen uutisen, muiden medioiden uutisten ja avoimien taustalähteiden pohjalta. Tekoäly on tarkistanut analyysin lähteitä vasten ennen julkaisua. Ihminen ei tarkista analyyseja ennen julkaisua, mutta tarkistaa jälkikäteen satunnaisotoksen. Analyysi voi sisältää virheitä: tarkista olennaiset tiedot alkuperäisestä uutisesta ja niistä lähteistä, joihin tieto perustuu (linkit tekstissä ja analyysin lopussa). Näin analyysit syntyvät.

Alkuperäinen uutisotsikko: IS: Liiga irtisanoi työntekijöitään yksipuolisesti | Urheilu (Savon Sanomat)

Uutinen käsittelee SM-liigan erotuomariorganisaatiossa tapahtunutta työsuhdekiistaa: liigaan vuosia työskennelleiden henkilöiden sopimuksia päätettiin yksipuolisesti, ja SM-liiga maksaa heille korvauksia. Jutun ydin on siinä, että SM-liiga perustelee ratkaisua määräaikaisilla sopimuksilla, vaikka IS:n mukaan henkilöillä ei ollut kirjallisia työsopimuksia lainkaan.

Ydinsanoma ja keskeiset faktat

Lähde kertoo

Alkuperäinen uutinen kertoo, että SM-liiga on lopettanut erotuomariorganisaatiossa työskennelleiden henkilöiden työt yksipuolisesti. SM-liiga on vedonnut siihen, että kyse olisi ollut määräaikaisista työsopimuksista, mutta IS:n mukaan näillä henkilöillä ei ollut minkäänlaisia työsopimuksia, vaikka he olivat tehneet työtään vuosikausia.

Uutisen mukaan SM-liiga maksaa työntekijöille korvauksia. SM-liigan toimitusjohtaja Mikko Pulkkinen sanoo, että tuomariorganisaation toimintaa on tehostettu tälle kaudelle, että asia on sovittu osapuolten välillä hyvässä hengessä ja että organisaatiossa keskustellaan myös mahdollisista muista tehtävistä.

Jutussa mainitaan myös, että SM-liigan erotuomariorganisaatio uudistettiin tälle kaudelle. Lisäksi yksi IS:n tietolähde väittää, että SM-liiga yritti tehdä laittomia irtisanomisia mutta joutui perääntymään ja maksamaan korvauksia.

Lähteet ja todistusaineisto

Analyysin tulkinta

Uutisen lähdepohja on urheilujutuksi poikkeuksellisen vahvasti yksittäisiin sisäisiin tietoihin ja kahteen ulkopuoliseen auktoriteettiin nojaava: SM-liigan toimitusjohtajan kommenttiin, IS:n useisiin lähteisiin ja työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskisen arvioihin. Tämä on tämän tyyppisessä työoikeutta sivuavassa urheilujutussa sinänsä asianmukainen kokonaisuus, koska lähtötieto on organisaation sisäinen päätös eikä esimerkiksi otteluraportti.

HS:n samaa aihetta käsittelevä uutinen vahvistaa keskeiset faktat: korvauksia maksetaan neljälle työntekijälle, työsuhteet lopetettiin yksipuolisesti ja kirjallisia työsopimuksia ei ollut. HS lisää olennaista taustaa, jota alkuperäisessä jutussa ei avata: työtehtävät olivat osa-aikaisia, keskimäärin noin 15 tuntia viikossa, ja henkilöillä oli takanaan vuosien, jopa yli vuosikymmenen mittainen yhtäjaksoinen työura SM-liigan tehtävissä.

Ristiintarkistus kuitenkin osoittaa myös rajan: kummassakaan uutisessa ei avata itse sopimusasiakirjoja, mahdollisia neuvotteluja eikä korvausten summaa. Siksi lukija saa kyllä kuvan tapahtuneesta, mutta ei vielä täydellistä aineistoa siitä, miksi osapuolet päätyivät juuri tähän ratkaisuun.

Retoriikka ja sävy

Analyysin tulkinta

Uutisen kieli on pääosin referoivaa, mutta siinä on myös vahva kehystys. Ilmaus “lopettanut työntekijöitään yksipuolisesti” ja lähteen suuhun laitettu väite “laittomista irtisanomisista” ohjaavat lukijaa näkemään tilanteen kiistanalaisena ja SM-liigan kannalta ongelmallisena, vaikka lopullinen oikeudellinen arvio jää vielä auki.

Sama koskee sanavalintaa “joutui perääntymään ja hoitamaan asian maksamalla korvauksia”, joka on jo selvästi tulkitseva ja lähteen arvottava. Toisaalta jutussa on myös vastapaino: Pulkkisen kommentti esitetään suoraan, ja hänen mukaansa asia on sovittu hyvässä hengessä. Sävy ei ole aggressiivinen, mutta se ei myöskään pyri peittelemään sitä, että SM-liigan toimintaa pidetään kyseenalaisena.

Analyysin arvion mukaan jutun retoriikka on tässä tapauksessa melko perusteltua, koska se nojaa nimettyihin lähteisiin eikä toimittajan omaan paatokselliseen kommentointiin. Lukijan kannattaa silti huomata, että vahvimmat väitteet tulevat tietolähteiltä, eivät asiakirjoista tai viranomaisratkaisusta.

Konteksti ja puuttuvat näkökulmat

Taustatieto lähteistä

Alkuperäisestä jutusta puuttuu ennen kaikkea tarkempi kuva siitä, millaisesta työsuhdejärjestelystä oli kyse ja miksi se oli päätynyt vuosiksi kirjallisilta sopimuksiltaan epäselväksi. HS:n mukaan kyse oli pitkään jatkuneesta osa-aikaisesta työstä, mikä tekee tilanteesta työoikeudellisesti olennaisen, mutta artikkeli ei kerro, oliko SM-liigalla käytössään esimerkiksi muunlaisia kirjauksia, toimeksiantosopimuksia tai sisäisiä käytäntöjä.

SM-liigan näkökulmasta puuttuu myös konkreettinen selitys sille, mitä “tuomariorganisaation toiminnan tehostaminen” tarkoittaa. Nyt lukija saa vain yleisluonteisen perustelun eikä tietoa siitä, muuttuvatko tehtävät, työmäärä, organisaatiorakenne vai henkilöstöjärjestelyt.

Tämäkin olisi hyvä tietää

• Ristiintarkistus: HS:n uutinen vahvistaa keskeiset faktat ja tarkentaa niitä: korvauksia maksetaan neljälle työntekijälle, työ oli osa-aikaista ja kestänyt vuosia. HS:n uutinen SM-liigan työsuhteista lisää myös sen, että työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen piti tilannetta esimerkkinä huonosti järjestetystä pitkäkestoisesta toiminnasta.
• Työoikeudellinen näkökulma: Koskisen kommentit ovat tärkeitä, koska hän ei väitä tuntevansa kaikkia asiakirjoja, vaan arvioi asiaa pitkään jatkuneiden tehtävien ja työajan perusteella. HS:n mukaan hän katsoo, että noin 15 tunnin viikkotyö ja vuosien jatkumo viittaavat toistaiseksi voimassa olleeseen työsuhteeseen, mutta hän ei ota varmaa kantaa irtisanomisen lainmukaisuuteen ilman tarkempia yksityiskohtia.
• Organisaatiomuutos: Alkuperäinen uutinen sanoo vain, että erotuomariorganisaatio uudistettiin tälle kaudelle. HS:n mukaan uudistuksesta vastasi SM-liigasta lähtenyt urheilujohtaja Jussi Markkanen, joka toimi tehtävässä kolme vuotta. Tämä auttaa ymmärtämään, että kyse ei ole vain yksittäisestä henkilöstökiistasta vaan laajemmasta organisaatiomuutoksesta.
• Mikä jää auki: Kummassakaan uutisessa ei kerrota korvausten summaa, irtisanomisten tarkkaa oikeudellista muotoa eikä sitä, onko asiasta syntynyt varsinaista oikeusprosessia. Lukijan kannalta tämä on olennainen puute, koska juuri nämä tiedot ratkaisisivat, puhutaanko sovinnosta, riidasta vai kiistasta, joka on käytännössä ratkaistu ilman julkista prosessia.

Kokonaisarvio: luotettavuus ja laatu

Uutinen on kokonaisuutena melko luotettava siinä mielessä, että se perustuu SM-liigan kommenttiin, IS:n omiin tietoihin ja työoikeuden asiantuntijaan. Se kertoo selvästi, mitä on tapahtunut, mutta ei ylitä lähteidensä rajoja eikä esitä oikeudellista ratkaisua valmiina faktana.

Heikkoutena on kuitenkin se, että juttu jää osin uutismaiseksi paljastukseksi: lukija saa tietää, että työsuhteita on lopetettu ja korvauksia maksetaan, mutta ei sitä, millä tarkalla perusteella asia lopulta sovittiin. HS:n rinnakkainen uutinen paikkaa tätä jonkin verran, mutta kokonaiskuvassa kyseessä on silti vasta osittain avattu työoikeuskiista.

Parhaimmillaan uutinen toimii esimerkkinä siitä, miten urheiluorganisaation sisäinen henkilöstöasia voi olla journalistisesti merkittävä, kun se koskee työehtoja ja johtamista. Lukijan kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että juridinen loppupäätelmä puuttuu vielä, vaikka kiistan suunta on jo selvä.

Samasta aiheesta ovat kertoneet myös IS.fi: SM-liiga lopetti työsuhteita yksipuolisesti – joutuu maksamaan korvauksia.

Linkit: Alkuperäinen artikkeli julkaisijan sivuilla | Juttu Google Uutisissa

Kenen äänen olisit halunnut kuulla uutisessa? Jaa analyysi ja kerro seuraajillesi, mikä näkökulma sinusta jäi puuttumaan.