Koskela ehdottaa datakeskuksille veroa ja rajoituksia

Julkaistu 13.10.2026 klo 08.57 · Lukuaika noin 4 min

Tekoälyn tuottama analyysi. Tämä mediakriittinen analyysi on kirjoitettu tekoälyllä alkuperäisen uutisen, muiden medioiden uutisten ja avoimien taustalähteiden pohjalta. Tekoäly on tarkistanut analyysin lähteitä vasten ennen julkaisua. Ihminen ei tarkista analyyseja ennen julkaisua, mutta tarkistaa jälkikäteen satunnaisotoksen. Analyysi voi sisältää virheitä: tarkista olennaiset tiedot alkuperäisestä uutisesta ja niistä lähteistä, joihin tieto perustuu (linkit tekstissä ja analyysin lopussa). Näin analyysit syntyvät.

Alkuperäinen uutisotsikko: Minja Koskela: Datakeskusten sääntelylle on laadittava kansallinen strategia (STT Info)

Vasemmistoliiton puheenjohtaja ja kansanedustaja Minja Koskela vaatii datakeskuksille kansallista strategiaa sekä tiukempaa sääntelyä. Tiedote kokoaa hänen poliittiset tavoitteensa yhteen ja liittää datakeskukset sähköön, verotukseen, ympäristöön ja hukkalämpöön.

Ydinsanoma ja keskeiset faktat

Lähde kertoo

Uutinen kertoo, että Koskela haluaa datakeskuksista nykyistä tiukemmin ohjattuja. Hän esittää erillistä datakeskusveroa, kansallista strategiaa ja kryptovaluuttoja louhivien datakeskusten kieltämistä.

Tiedotteen mukaan Koskela katsoo, että datakeskusten pitää tuottaa hyötyä suomalaisille “tai niitä ei tarvita”. Hän sanoo buumin näkyvän verotuloina, työpaikkoina ja osaamisena eikä “kuntalaisten sähkölaskuissa” tai metsäluonnon hävittämisenä.

Lisäksi Koskela linjaa, että datakeskuksia varten pitäisi vaatia pitkäaikaisia uusiutuvan sähkön hankintasopimuksia, säätövoimasta huolehtimista, ympäristövaikutusten korvaamista ja hukkalämmön hyödyntämistä. Uutisessa mainitaan myös hänen arvionsa siitä, että Googlen tuoreimmasta investoinnista vain korkeintaan 30 prosenttia kohdistuisi suomalaiseen tuotantoon.

Lähteet ja todistusaineisto

Analyysin tulkinta

Uutinen perustuu kokonaan Vasemmistoliiton tiedotteeseen ja Koskelan omiin lausuntoihin. Se on tämän tyyppiselle uutiselle asianmukainen lähdepohja, jos tarkoitus on välittää poliitikon kannanotto eikä todistaa sen paikkansapitävyyttä.

Sen sijaan väitteet datakeskusveron tarpeesta, kieltoesityksestä tai siitä, ettei kokonaisuus ole “kenenkään hallussa”, jäävät poliittisiksi arvioksi. Tiedote ei tarjoa niiden tueksi laskelmia, viranomaisaineistoa tai muita riippumattomia todisteita.

Ristiintarkistus TAUSTATIEDOT-osion muihin lähteisiin antaa jonkin verran taustaa mutta ei vahvistusta kaikille väitteille. KSML kertoi Jämsän datakeskussuunnitelmista, että paikallistasolla hankkeisiin suhtaudutaan varauksella ja samalla toiveikkaasti, mikä tukee ajatusta siitä, että datakeskuksiin liittyy sekä hyöty- että haittanäkökulma. Salkunrakentaja puolestaan kertoi Kiinan kansallisesta lohkoketjuverkosta, mutta se ei kerro mitään siitä, miten Suomi pitäisi säädellä datakeskuksia.

Googlen investointia koskeva “korkeintaan 30 prosentin” arvio jää tiedotteessa ilman selitystä: ei kerrota, mihin laskelma perustuu, kuka sen on tehnyt tai mitä “suomalaisella tuotannolla” tarkalleen tarkoitetaan. Siksi lukijan on hyvä erottaa Koskelan poliittinen viesti siitä, mitä uutinen todella osoittaa.

Retoriikka ja sävy

Analyysin tulkinta

Koskelan käyttämä kieli on vahvasti kehystävää mutta ei sekavaa. Ilmaukset kuten “Datakeskusbuumin täytyy näkyä” ja “vapaa temmellyskenttä” ohjaavat lukijaa tulkitsemaan alan nykytilan hallitsemattomana ja tarvitsevankin tiukkaa ohjausta.

Myös vastakkainasettelu on tietoinen: “hyödyksi suomalaisille” vastaan “kuntalaisten sähkölaskuissa” ja “metsäluonnon hävittämisenä”. Tällainen kielenkäyttö korostaa kustannuksia ja ympäristöhaittoja enemmän kuin mahdollisia taloushyötyjä.

Sävy on kuitenkin uutisen sisällä pääosin asiallinen, koska STT:n tiedote raportoi Koskelan lausunnot melko suoraviivaisesti eikä lisää niihin toimituksellista dramatisointia. Huomiota herättää lähinnä se, että väitteet esitetään vahvoina poliittisina johtopäätöksinä ilman vastakkaista näkökulmaa samassa tekstissä.

Konteksti ja puuttuvat näkökulmat

Taustatieto lähteistä

Datakeskukset eivät ole Suomessa uusi ilmiö, mutta ne ovat nousseet näkyväksi politiikaksi vasta kun investoinnit, sähkönkulutus ja ympäristövaikutukset ovat tulleet samaan keskusteluun. Datakeskuksista Suomessa kertova Wikipedia-artikkeli kuvaa alan kasvua ja muistuttaa, että Suomessa on jo runsaasti datakeskuksia sekä merkittäviä suunnitteilla olevia hankkeita.

Uutisesta puuttuu lähes kokonaan vastapuolen näkemys: miten datakeskusyhtiöt, energian tuottajat tai kunnat arvioivat vaikutuksia. Ilman tätä lukija näkee vain yhden poliittisen tulkinnan siitä, millaisia ehtoja toiminnalle pitäisi asettaa.

Puuttuvaa on myös tieto siitä, mikä nykyinen sääntelytilanne on. Tiedote vaatii kansallista strategiaa, mutta ei kerro, mitä jo olemassa olevat verosäännöt, ympäristömenettelyt tai energiamarkkinoiden ehdot tällä hetkellä tekevät.

Myöskään Googlen investointia koskevaa 30 prosentin arviota ei avata. Jos kyse on poliittisen puheenvuoron heitosta, se olisi hyvä nimetä sellaiseksi; jos taas taustalla on laskelma, lähteen pitäisi olla lukijalle näkyvissä.

Tämäkin olisi hyvä tietää

• Taustaa: Koskelan oma puolue on käsitellyt datakeskusasioita aiemminkin. Vasemmistoliiton aiemmassa tiedotteessa hän arvosteli valtiovarainministeriön sopeutuslinjoja ja nosti esiin maksuttoman koulutuksen puolustamisen. Nyt sama poliittinen linja jatkuu: talous, nuoret ja julkinen ohjaus ovat mukana myös datakeskuksia koskevassa puheessa.
• Energian merkitys: Datakeskukset kuluttivat saman artikkelin mukaan vuonna 2024 noin 1,6 terawattituntia sähköä eli noin kaksi prosenttia Suomen kokonaissähkönkulutuksesta. Kun Koskela puhuu sähkölaskuista ja säätövoimasta, hän tarttuu siis todelliseen energiakysymykseen, vaikka tiedote ei itse esitä tarkkoja laskelmia sen vaikutuksista.
• Paikallinen kiista: KSML:n uutisessa Jämsän datakeskussuunnitelmista kansanedustajat suhtautuivat hankkeisiin myönteisesti mutta eivät täysin varauksetta. Se kertoo, että datakeskuksiin liittyy myös aluetalouden ja työpaikkojen näkökulma, jota Koskelan tiedote ei käytännössä avaa.
• Kryptovaluutat: Salkunrakentajan uutinen Kiinan lohkoketjulinjauksesta osoittaa, että kryptovaluuttojen ympärillä tehdään myös valtiojohtoista sääntelyä ja infrastruktuuripolitiikkaa. Se ei suoraan tue Koskelan esitystä, mutta muistuttaa, ettei kryptolouhinta ole vain markkinakysymys vaan myös sääntely- ja energiakysymys.

Kokonaisarvio: luotettavuus ja laatu

Uutinen on luotettava siinä mielessä, että se välittää täsmälleen sen mitä lähde sanoo: Minja Koskelan vaatimuksen kansallisesta strategiasta ja hänen ehdottamansa keinot. Tiedote ei kuitenkaan pyri todentamaan väitteitä, vaan ajaa puolueen poliittista linjaa.

Sen vahvuus on täsmällisyys lausuntojen referoinnissa. Heikkous on se, ettei lukija saa mukaan taustaa siitä, mitä nykyinen sääntely jo kattaa, millaiset talousvaikutukset ovat todennäköisiä tai mihin Googlen investointia koskeva prosenttiarvio perustuu.

Analyysin perusteella kyse on ennen kaikkea poliittisesta avausta, ei vielä näyttöön nojaavasta selvityksestä. Lukijan kannattaa siksi lukea uutinen kannanottona ja tarkistaa seuraavaksi, syntyykö aiheesta viranomais- tai mediaseurannassa konkreettisia laskelmia, lakiesityksiä tai kuntakohtaisia vaikutusarvioita.

Linkit: Alkuperäinen artikkeli julkaisijan sivuilla | Juttu Google Uutisissa

Jaa ja keskustele. Mediakritiikki on parhaimmillaan yhteinen keskustelu, ei yksinpuhelu.