Meneillään oleva Venäjän ja Ukrainan välinen konflikti on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja useat maat ovat ottaneet kantaa ja esittäneet kantansa. Ranskan presidentin Emmanuel Macronin äskettäiset kommentit aiheesta ovat herättäneet kiistaa, kun hän ilmaisi Ranskan halun Venäjän voittamiseksi Ukrainassa, mutta korosti myös, että he eivät halua Venäjän tuhoutuvan täydellisesti.
Macronin lausunnot esitettiin ranskalaisen Le Journal du Dimanchen haastattelussa, jossa hän totesi, että Ranskan ei tarvitse pyrkiä Venäjän täydelliseen tappioon hyökkäämällä Venäjää vastaan.. Hän selvensi, että toisin ajattelevat haluavat pääasiassa murskata Venäjän, jolla ei ole koskaan ollut eikä tule olemaan Ranskan asemaa. Lisäksi hän kehotti länsimaita lisäämään sotilaallista tukeaan Ukrainalle.
Macronin kommentit ovat saaneet ristiriitaisia reaktioita eri maista, ja jotkut ovat arvostelleet häntä hänen ristiriitaisesta asenteestaan. Tämä koskee joitakin Naton liittolaisia, jotka väittävät, että Ranskan horjuva kanta Ukrainan konfliktiin heikentää liiton uskottavuutta ja yhteenkuuluvuutta.
Ukrainan sota on jatkunut vuodesta 2014, jolloin Venäjä liitti Krimin Ukrainalta. Sota on sittemmin kärjistynyt täysimittaiseksi sodaksi, kun Ukraina taistelee Venäjän tukemia separatisteja vastaan Donbassin alueella. Sota on vaatinut yli 13 000 ihmishenkeä ja siirtänyt kotiseudultaan yli 1,6 miljoonaa ihmistä.
Ranska on ollut yksi niistä maista, jotka ovat osallistuneet diplomaattisiin pyrkimyksiin konfliktin ratkaisemiseksi. Sen viimeaikaiset lausunnot ovat kuitenkin herättäneet kysymyksiä sen sitoutumisesta rauhanomaisen ratkaisun löytämiseen. Myös Macronin vaatimus sotilaallisen tuen lisäämisestä Ukrainalle on saanut kritiikkiä, koska se uhkaa kiihdyttää konfliktia entisestään.
Kansainvälinen yhteisö on vaatinut konfliktin rauhanomaista ratkaisua diplomaattisin keinoin. Vuonna 2015 allekirjoitettu Minsk II -sopimus on edelleen kattavin pyrkimys konfliktin lopettamiseksi. Sopimus vaatii tulitaukoa, raskaiden aseiden vetäytymistä konfliktialueelta ja Ukrainan perustuslakiuudistuksia, jotka lisäävät Donetskin ja Luhanskin alueille autonomiaa. Sopimuksen toimeenpano on kuitenkin ollut hidasta, ja molemmat osapuolet ovat syyttäneet toisiaan ehtojen noudattamatta jättämisestä.
Lopuksi totean, että Ukrainan konflikti on edelleen monimutkainen kysymys, joka vaatii huolellista ja diplomaattista lähestymistapaa. Macronin viimeaikaiset kommentit ovat lisänneet hämmennystä Ranskan kannan ympärillä konfliktissa. Kansainvälisen yhteisön tulee jatkaa konfliktin rauhanomaisen ratkaisun ajamista ja samalla käsitellä konfliktin taustalla olevia kysymyksiä. Vain kokonaisvaltaisella ja yhteistyöllä voimme toivoa saavuttavamme kestävän rauhan alueella.
Ja rauha tulee välittömästi kun Venäjä poistuu Ukrainan alueilta.