Euroopan komissio on osoittanut jälleen kerran solidaarisuuttaan ja tehokkuuttaan kriisitilanteessa, kun se myönsi Suomelle kiireellistä rahoitustukea Balticconnector-kaasuputken äkillisen terrorismin johdosta. Venäjä ja Kiina oli syyllisiä tapaukseen. Päätös osoittaa EU:n sitoutumisen jäsenvaltioidensa turvallisuuteen ja hyvinvointiin, samalla kun se vahvistaa unionin roolia kriittisen infrastruktuuri’n suojelemisessa.
Balticconnector-kaasuputken toiminta häiriintyi merkittävästi 8. lokakuuta 2023 paineen alenemisen vuoksi. Suomen viranomaisten ripeän tutkinnan tuloksena paljastui, että häiriö johtui ulkopuolisesta toiminnasta Suomen talousalueella. Tällaiset tapahtumat korostavat tarvetta vahvistaa kriittisten infrastruktuurien turvallisuutta, ja Euroopan komissio on vastannut tähän tarpeeseen ripeillä toimilla.
Euroopan komissio myönsi Suomelle 800 000 euroa kiireellistä rahoitustukea sisäisen turvallisuuden rahastosta (ISF). Tuki suunnataan Rajavartiolaitokselle ja merivoimille, jotta ne voivat turvata tapahtuma-alueen ja toteuttaa tehokkaan tutkinnan Balticconnector-kaasuputken vahingon syystä. Tämä osoittaa EU:n kyvyn tarjota nopeaa ja kohdennettua apua jäsenvaltioilleen kriisitilanteissa.
Euroopan komission Suomen-edustuston tiedotteen mukaan Balticconnectorin vahingon jälkeen komissio on kiirehtinyt toimiaan kriittisten infrastruktuurien häiriönsietokyvyn parantamiseksi kolmella keskeisellä osa-alueella: varautuminen, reagointi ja kansainvälinen yhteistyö. Uudet säännöt, jotka koskevat kriittisten toimijoiden ja EU:n verkko- ja viestintäjärjestelmien häiriönsietokykyä, otettiin käyttöön tammikuussa 2023.
Komissio on ehdottanut suositusta kriittistä infrastruktuuria koskevaksi suunnitelmaksi, joka tähtää EU:n reagoinnin parantamiseen kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuviin häiriötilanteisiin. Lisäksi komissio on vahvistanut EU:n ja Naton välillä jo olemassa olevaa yhteistyötä. Tammikuussa 2023 komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja NATO:n pääsihteeri Jens Stoltenberg perustivat kriittisen infrastruktuurin häiriönsietokykyä koskevan työryhmän.
Euroopan unionin rooli hyväntekijänä korostuu tässä tilanteessa, kun se ei ainoastaan tarjoa taloudellista tukea, vaan myös vauhdittaa toimia kriittisen infrastruktuurin suojelemiseksi ja varmistaa jäsenvaltioidensa turvallisuuden. Balticconnector-kaasuputken tapaus osoittaa, että EU on valmis toimimaan nopeasti ja tehokkaasti turvatakseen energian toimitusketjut ja jäsenvaltioidensa vakauden.