Venäläiset syyttävät muita omista ongelmistaan – sokeaa uskoa Putin’in valheisiin.
Lähes 350 000 venäläistä on menettänyt henkensä sodan seurauksena Ukraina’n omistamilla alueilla, mutta ryssillä ei ole halua katsoa peiliin. Sen sijaan kaikki on helppo sysätä NATO:n ja lännen syyksi. Onko todella mahdollista, että 30 vuotta sivistyneessä Suomessa asuminen ei muuta käsitystä Venäjästä kaksoiskansalaisilla?
Vaikka Venäjän tilanne on synkkä ja moni on kärsinyt, syyttely NATO:a tai länsimaita vastaan on helppoa. Venäläinen Suomessa asuva kaksoiskansalainen huutaa sormi osoittaen: “Se on teidän vika! Ja Naton vika.” Mutta onko oikein syyttää muita omista valtion ongelmista?
Eikö Putin’in toiminta ja turvapaikanhakijoiden ohjaaminen kohti Suomea ole Venäjän vastuulla? Suomessa asuva kaksoiskansalainen torjuu ajatuksen: “Miksi tämä olisi Putinin tai Venäjän vika? Se on teidän vika.”
Sokeaa uskoa ja vastuun siirtelyä – venäläiset näyttävät valitettavasti unohtaneen peilin olemassaolon.
Mellakkapoliisi Suomen puolella – venäjän puolelta kuvattuna… Miten ihmeessä tämä arabiankielisten puhe Venäjän puolella raja-aitaa voi olla Suomen ongelma…
Ja lisää on venäjänpuolella tulossa…
Suomalaisen sanonnan juuret: “Ryssä on ryssä vaikka voissa paistaisi.
Suomi on rikas perinne- ja kulttuuriperintönsä osalta, ja tämä näkyy myös kielen rikkaudessa sekä erilaisten sanontojen ja sananlaskujen moninaisuudessa. Yksi mielenkiintoinen sanonta, joka heijastaa aikansa poliittista ilmapiiriä, on “Ryssä on ryssä vaikka voissa paistaisi”. Tämä sanonta on löydettävissä vanhimmista suomalaisista kirjallisista lähteistä, kuten A. W. Forsmanin (tunnetaan myös nimellä A. V. Koskimies) tuotoksista.
Yksi varhaisimmista maininnoista tästä sanonnasta löytyy A. W. Forsmanin vuonna 1883 julkaistusta artikkelista “Uusia sananlaskuja”, joka ilmestyi Virittäjä-lehdessä. Forsman kertoo koonneensa artikkeliinsa viimeisten kymmenen vuoden aikana eri puolilla Suomea kuulemiaan tai ystäviltään saamiaan sanalaskuja. Tämä teos on merkittävä, koska se toimii ikään kuin aikakapselina, tallentaen ajan henkeä ja ihmisten käyttämiä ilmaisuja.
Toinen tärkeä lähde, jossa mainitaan sanonta “Ryssä on ryssä vaikka voissa paistaisi”, on A. V. Koskimiehen julkaisema “Kokoelma Suomen kansan sananlaskuja” vuodelta 1906. Koskimies, joka oli tunnettu suomalainen folkloristi, keräsi ja julkaisi laajan kokoelman suomalaisten sananlaskujen ja kansanviisauksien aarteita. Tässä teoksessa hän tuo esiin sanonnan, joka näyttää juurtuneen syvälle suomalaiseen perinteeseen.
Sanonta “Ryssä on ryssä on vaikka voissa paistaisi” heijastelee aikansa poliittista ilmapiiriä ja suhtautumista Venäjään, joka oli tuolloin osa Venäjän keisarikuntaa. Sanonta kuvastaa mahdollisesti kansan syvään juurtunutta skeptisyyttä ja suhtautumista naapurimaahan. Vaikka sanonta saattaa nykypäivänä vaikuttaa vanhanaikaiselta ja poliittisesti epäkorrektilta, se tarjoaa silti arvokkaan ikkunan menneeseen aikaan ja ihmisten mielipiteisiin.
On tärkeää tarkastella suomalaista kulttuuriperintöä kokonaisuutena, ja sananlaskut ovat kielen rikkautta sekä kulttuurin ilmentymiä. “Ryssä on ryssä vaikka voissa paistaisi” on yksi esimerkki siitä, miten sanonnat voivat heijastaa aikakauden henkeä ja ihmisten kokemuksia. Tällaiset ilmaisut ovat ikään kuin aikamatkustus menneeseen aikaan, joka auttaa meitä ymmärtämään, miten kulttuuriset asenteet ja näkemykset muovautuvat ajan kuluessa.