Sunnuntaina istuin kirkon penkissä seurakuntalaisten keskellä valmiina vastaanottamaan jälleen uuden messun. Jo pelkkä ajatus saattoi minut hymyilemään, sillä olin tottunut saamaan aina jotain uutta ja merkityksellistä jokaisesta messusta. Tämä sunnuntai ei ollut poikkeus, sillä messun viesti täytti sydämeni ilolla ja toivolla.
Jo alusta alkaen messun tunnelma oli lämmin ja kutsuva. Seurakunnan hartaat laulut ja rauhallinen hiljaisuus välillä loivat sopivan ilmapiirin, jossa saattoi keskittyä tarkkailemaan ja kuuntelemaan messun jokaista osaa. Papin saarnassa hän puhui hyvin ajankohtaisesta aiheesta, lähimmäisenrakkaudesta ja yhteisöstä. Hänen sanansa olivat samalla sekä lohduttavia että haastavia, sillä hän muistutti meitä siitä kuinka meidän tulisi kohdella toisiamme ja toimia yhteisön hyväksi. Vielä pitkään messun jälkeenkin mietin ja pohdin papin sanoja.
Myös ehtoollishetki oli tärkeä osa messua, sillä se oli hetki kun sain rauhassa pysähtyä ja kiittää Jumalaa kaikesta hyvästä. Ehtoollisen vieton aikana sain myös keskittyä tarkkailemaan ympärilläni olevia ihmisiä, jotka osallistuivat yhdessä muiden kanssa. Tunsin vahvasti yhteenkuuluvuutta ja yhteisöllisyyttä heidän kanssaan, joka toi lämmintä ja turvallista tunnetta mieleeni.
Messun viimeinen osio, loppurukous, toi mukaan erityistä merkitystä tälle sunnuntaiselle messuhetkelle. Rukous oli kaunis ja se kertoi siitä kuinka tärkeää oli kiittää ja olla kiitollinen elämän lahjoista. Rukouksen jälkeen musiikkiryhmä soitti iloista ja energistä musiikkia, joka sai koko seurakunnan nousemaan penkistään ja laulamaan mukana. Oli ihanaa nähdä kaikkien hymyilevän ja nauttivan tästä yhteisestä hetkestä.
Lopuksi, kun messu päättyi, tunsin oloni onnelliseksi ja iloiseksi. Messun viesti oli täyttänyt sydämeni ilolla, toivolla ja merkityksellisyydellä. Vaikka olin jo monia kertoja ennenkin käynyt messussa, jokainen messu tuntuu silti uudelta ja erilaiselta. Tämän sunnuntain messu oli jälleen yksi todiste siitä, kuinka messu voi tuoda iloa ja voimaa elämään.
Lähdin kirkosta kotiin hymyssä suin ja kiitollisena siitä, että sain olla osa tätä kaunista ja elävää yhteisöä. Messun viesti jätti minuun voimakkaan jäljen ja tunsin sydämeni täyttyvän rakkaudella ja toivolla. Olin valmis ottamaan vastaan uudet haasteet ja kohtaamaan arjen valmistautuneena, sillä messun viesti antoi minulle voimaa ja rohkaisua elämäni jokaiseen päivään.