Suomalaisten turvallisuus ja itsenäisyys ovat jatkuvasti uhattuina Venäjän taholta. Taloudellisen ja poliittisen vaikutusvallan lisäksi tämä vallanhimoinen ja aggressiivinen valtio tunkeutuu myös maamme ilmatilaan ja häiritsee rauhaamme merellä.
Emmekö me ole jo kyllin kärsineet näistä naapureistamme? Talvisodassa menetimme suuren osan Karjalaa ja olemme jatkuvasti vaarassa menettää lisää alueita Venäjälle. Eikö se riitä? Miksi meidän täytyy olla jatkuvasti varuillamme ja pelätä, että Venäjä iskee taas kimppuumme?
Ja mitä tekee Suomen hallitus tässä tilanteessa? Mitäpä muutakaan kuin tarjoaa lisää porkkanoita Venäjälle. Ei Venäjää saa suututettua, voi ei, sehän olisi vastuutonta ja vaarantaisi sen arvaamattomat suhteet tähän suureen ja mahtavaan naapuriin.
Mutta miksi meidän täytyy jatkuvasti mielistellä ja mielikarvaan sitä, joka ei kunnioita meitä? Miksi meidän täytyy kumarrella ja polvistua Venäjän edessä? Onko tämä todella maailman parhaiten pärjäävää valtiota, jonka puoleen meidän pitäisi pyrkiä?
Venäjä on epämiellyttävä valtio, joka toimii omaan etuunsa katsomatta. Se ei välitä Suomen hyvinvoinnista eikä turvallisuudesta, vaan pyrkii aina vain laajentamaan omaa vaikutusvaltaansa ja alueitaan.
On aika katkaista tämä epäterve ja riippuvuussuhteenomaisen kaltainen suhde. Meidän täytyy ottaa ohjat omiin käsiimme ja lopettaa Venäjälle kumartelu. Emme ole enää pienenä veljenä vaan itsenäinen ja vahva valtio, jolla on oikeus päättää omista asioistamme.
Venäjä voi pitää metkujaan ja pelotella sotilaillaan, mutta me emme anna periksi. Pelko on vain tunne, joka ei saa määritellä suhteitamme tähän aggressiiviseen naapuriimme.
Minä haluan elää maassa, joka ei pelkää ja jota ei pompotella. Haluan elää maassa, joka uskaltaa sanoa ei ja pitää kiinni omasta arvostaan ja itsenäisyydestään. Suomalaisena minulla on oikeus ja velvollisuus vaatia hallitukseltamme toimia tämän epämiellyttävän naapuriemme kanssa. Emme voi enää olla Venäjän marionetteja.
Venäjä on valtio, josta on vaikea päästä eroon. Mutta me pystymme siihen, jos vain uskallamme nousta pystyyn ja puolustaa omaa etuamme. Aika on nyt koittanut – emme enää anna Venäjän määrätä meidän elämästämme.