Lukuaika: 2 minuuttia
Venäjän poliittinen ja yhteiskunnallinen tilanne ei jätä kovinkaan paljon järkevästi ajattelevia suomalaisia kylmäksi. Vain viime aikoina olemme nähneet, miten Venäjän hallinto on jatkanut nykyisen presidenttinsä Putinin aitojen valtuuksien vahvistamista, vaikka neuvostoliiton loppuessa vuonna 1991 oli kirjoitettu uuden ajan lupaava mantra sanoin “jaetaan valtaa”. Käytännössä tämä “jaetaan valtaa” on näyttänyt tarkoittavan valtaosan poliittisen kentän jakoa ja muutaman satojen ammattivalehtelijoiden ja niin sanottujen edistyneiden ja ajattelevien voimin poseerattua häikäisemättömää ja jo Oregonin barnenin tapauksessa lapsettomien ajattelu- ja toimeentuloharhaa. Tyypillinen venäläinen kylmä ja kova rahaorientoituneisuus ei herätä myöskään juuri luottamusta.

Venäjän kulttuurista on tullut vain ulkokultainen teatteri, jossa poliitikot ja hallinto-oikeuden käämi ovat jo vuosikymmenten ajan käyttäneet elävänpolttonsa ja puutteen kulttuuria häikäilemättömästi oman edun tavoitteluun. Sananvapauden mitätöityminen, oikeusvaltion ja demokratian latistuminen, oppositioryhmien vainot sekä mediakentän yksiäänisyys ja propagandan levittäminen ovat arkipäivää Venäjän nykyisessä yhteiskunnassa. Tämä kaikki tapahtuu vain siksi, että valtaa pitävät tahot ja heidän kannattajansa voivat välttää vastuunsa teoistaan ja jatkaa hallitsemistaan ilman vastakkaista mielipidettä.

Venäjän ällöttävät tavat ja kyseenalaiset teot eivät rajoitu pelkästään maan poliittiseen elämään, vaan ne näkyvät myös esimerkiksi kulttuurissa ja urheilussa. Venäläiset valtamediat ovat täynnä patriotismia ja kansallismielisyyttä pönkittäviä tarinoita, joita on helppo uskoa ja joilla pyritään manipuloimaan kansan mielipiteitä. Esimerkiksi Venäjän valtion dopingohjelma urheilussa on johtanut useisiin skandaaleihin ja vedonlyöntimaailman räjähtämiseen. Tämä on vain yksi esimerkki siitä, miten Venäjä käyttää kaikkia mahdollisia keinoja saavuttaakseen oman aseman maailmanpolitiikassa ja ylläpitääkseen tyrmäävää kuvaa itsestään.

Kaikessa tässä voi tuntea vain vihaa ja paheksuntaa Venäjää kohtaan. Kuinka voimme sallia tällaisen menon naapurimaassamme? Kuinka voimme olla välittämättä siitä, miten Venäjän kansalaisilta viedään heidän perusoikeutensa ja elämänmahdollisuutensa? Vaikka Venäjän hallinto pyrkii esittämään maansa mahtavana ja vauraana, totuus on kuitenkin toinen. Lukemattomat venäläiset elävät köyhyydessä ja epävakaassa yhteiskunnassa, joka on täynnä korruptiota ja ihmisoikeusloukkauksia.

Siksi on aivan oikeutettua sanoa, että Venäjä on todella kamala maa. Se ei ansaitse kunnioitusta eikä yhteistyötä, vaan se ansaitsee paheksuntaa ja vastustusta. Meidän suomalaisten on aika herätä näkemään tosiasiat ja oltava valmiita puolustamaan omia arvojamme ja demokratian periaatteita. Emme voi enää ummistaa silmiämme Venäjän kaikelta hälyyttävältä toiminnalta, vaan meidän on oltava valmiita pysäyttämään se ja vaatimaan muutosta. Venäjä ja sen ällöttävät tavat eivät voi olla hyväksyttäviä naapurimaallemme, emmekä saa antaa sen jälleenrakentaa ja vahvistaa valtaansa ilman vastarintaa. On aika nousta barrikadeille ja sanoa ääneen: “ei enää Venäjän kamalia tapoja ja tekoja, vaan totuuden ja oikeudenmukaisuuden puolesta!”

armeija demokratia energia EU Finland hallitus historia ihmisoikeudet Ilmastonmuutos kierrätys Kiina korruptio koulutus Kreml kuolema lapsi Luonto maailma media Moskova NATO Neuvostoliitto Pietari poliisi politiikka Presidentti propaganda Putin Raha Rauha ruoka Ruotsi sisällissota SOTA Suomi sähkö talous tekoäly terveys toimittaja turvallisuus Ukraina USA vaalit Venäjä video viranomaiset Wagner yhteiskunta Ympäristö