Suomen kestävän kehityksen tavoitteet perustuvat YK:n vuonna 2015 hyväksymään Agenda 2030 -ohjelmaan, jossa määritellään 17 kunnianhimoista tavoitetta kestävän kehityksen edistämiseksi. Näihin tavoitteisiin kuuluvat muun muassa köyhyyden poistaminen, terveyden edistäminen, kestävä talouskasvu ja ilmastonmuutoksen torjuminen. Suomi on asettanut itselleen myös kansalliset tavoitteet punaisena lankana kohti kestävää kehitystä. Näitä ovat muun muassa ilmastoneutraalius vuoteen 2035 mennessä, resurssitehokas ja vähähiilinen yhteiskunta sekä tasa-arvoinen ja osallistava yhteiskunta.
Yksi Suomen suurimmista haasteista kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa on ilmastonmuutos. Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa niin ympäristöön kuin talouteenkin ja sen hillitseminen vaatii merkittäviä muutoksia yhteiskunnan toimintatavoissa. Päästöjen vähentäminen ja uusiutuvien energiamuotojen käyttöönotto ovat tärkeitä askelia ilmastonmuutoksen torjumisessa.
Toinen haaste on luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja uhanalaisten lajien suojelu. Suomessa onkin laadittu kattava luonnon monimuotoisuuden suojeluohjelma ja tehty toimenpiteitä uhanalaisten lajien suojelun parantamiseksi. Haasteena on kuitenkin saada taloudelliset ja ympäristölliset tavoitteet tasapainoon.
Myös kestävä kulutus ja tuotanto ovat tärkeitä osa-alueita kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Suomessa on tehty paljon työtä esimerkiksi resurssitehokkaan kiertotalouden edistämiseksi ja kestävien tuotteiden ja palveluiden tarjoamiseksi kuluttajille. Silti tietoisuutta kestävyydestä ja vastuullisista valinnoista on vielä lisättävä.
Ratkaisut kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi vaativat kaikkien toimijoiden, niin valtion kuin yksilöidenkin, sitoutumista ja yhteistyötä. Tämä tarkoittaa muun muassa yhteisiä ponnisteluja päästöjen vähentämisessä, luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä sekä vastuullisempiin valintoihin kulutuksessa ja tuotannossa.
Suomen hallitus on ottanut kestävän kehityksen tavoitteet huomioon myös päätöksenteossaan ja esimerkiksi maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksessa on otettu huomioon kestävän kehityksen periaatteet. Yksittäinen kansalainen voi myös vaikuttaa ratkaisevasti kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen esimerkiksi omilla kulutusvalinnoillaan ja osallistumalla paikallisiin ympäristö- ja kestävän kehityksen toimintaryhmiin.
Kestävä kehitys on pitkäjänteistä ja jatkuvaa työtä, johon jokaisella on mahdollisuus olla osallisena. Vaikka Suomessa on onnistuttu monessa asiassa kestävän kehityksen edistämisessä, on tulevaisuudessa vielä paljon työtä edessä. Yhteistyöllä ja vastuullisilla valinnoilla voimme kuitenkin luoda kestävämmän tulevaisuuden niin itsellemme kuin tuleville sukupolville.