Kotiopetus ideo­lo­gi­ak­si – perheestä haukun kohteeksi ja takaisin kouluun

Luokkahuone Hayesvillen lukiossa Pohjois-Carolinassa 2004Kuva: Harrison Keely / Wikimedia Commons, CC BY 4.0 · lähde · lisenssi

Kuvituskuva. Kuva on tekoälyn valitsema eikä se liity välttämättä tapaukseen.

Anna Mantere lopetti kotiopetuksen vuosien jälkeen ja laittoi lapsensa kouluun. Ylen uutinen kuvaa hänen mo­ti­vaa­tio­taan ja kritiikkiä koulun "ideologiasta", mutta sivuuttaa suurelta osin suo­je­lu­po­lii­sin ja viranomaisten huolet kotiopetuksen valvonnasta.

Selkokielellä

Anna Mantere lopetti kotiopetuksen ja laittoi lapsensa kouluun. Hän kritisoi koulun opetusta ja ideologiaa. Analyysi huomasi, että uutinen ei käsitellyt riittävästi viranomaisten huolia ko­tio­pe­tuk­ses­ta ja sen valvonnasta.

På svenska

Hemundervisning som ideologi – från familj till måltavla och tillbaka till skolan. Anna Mantere avslutade sin hemundervisning och skickade sina barn till skolan, samtidigt som hon kritiserade skolans ideologi. Analysen konstaterade att artikeln till stor del förbisåg myndigheternas oro kring tillsynen av hemundervisning. Den fokuserade främst på Mantere's perspektiv utan att inkludera bredare säkerhetsfrågor.

Alla sammanfattningar på svenska →

По-русски

Домашнее обучение как идеология: от семьи к мишени и обратно в школу. Анна Мантере прекратила домашнее обучение и отдала детей в школу, раскритиковав школьную идеологию. В анализе отмечено, что статья в значительной степени обошла стороной обеспокоенность властей по поводу контроля над домашним обучением. Основное внимание уделено точке зрения Мантере без учёта более широких вопросов безопасности.

Все изложения на русском →

Eesti keeles

Kodune haridus ideoloogiana – perekonnast sihtmärgini ja tagasi kooli. Anna Mantere lõpetas oma laste kodused õpingud ja saatis nad kooli, kritiseerides kooli ideoloogiat. Analüüs märkis, et artikkel jättis suures osas tähelepanuta ametiasutuste mured kodukoolituse järelevalve kohta. See keskendus peamiselt Mantere vaatenurgale, lisamata laiemaid ohutusküsimusi.

Kõik kokkuvõtted eesti keeles →

Українською

Домашнє навчання як ідеологія: від родини до мішені і назад до школи. Анна Мантере припинила домашнє навчання і віддала дітей до школи, критикуючи ідеологію школи. Аналіз зазначив, що стаття здебільшого оминула занепокоєння влади щодо нагляду за домашнім навчанням. Вона переважно зосереджується на позиції Мантере, не враховуючи ширших питань безпеки.

Усі підсумки українською →

بالعربية

التعليم المنزلي كأيديولوجيا: من الأسرة إلى الهدف ثم العودة إلى المدرسة. أنهت آنا مانتيري التعليم المنزلي لأطفالها وأرسلتهم إلى المدرسة، منتقدة الأيديولوجيا التي تتبعها المدرسة. ولاحظ التحليل أن المقال أغفل إلى حد كبير المخاوف التي أثارتها السلطات بشأن الرقابة على التعليم المنزلي. وركز المقال بشكل أساسي على وجهة نظر مانتيري دون تضمين قضايا السلامة الأوسع.

جميع الملخصات بالعربية ←

In English

Home Education as Ideology – From Family to Target and Back to School. Anna Mantere ended her home education and sent her children to school, criticizing the school's ideology. The analysis noted that the article largely overlooked concerns from authorities regarding the oversight of home education. It primarily focused on Mantere's perspective without including broader safety issues.

More summaries in English →

Af-Soomaali

Waxbarashada guriga sida fikrad – laga bilaabo qoyska ilaa bartilmaameedka iyo dib ugu noqoshada iskuulka. Anna Mantere waxay joojisay waxbarashada guriga oo waxay carruurtiisa u dirtay iskuul, iyada oo dhaleeceysa fikradda iskuulka. Falanqaynta ayaa lagu xusay in maqaalku inta badan iska indho tiray walaaca hay'adaha ku saabsan kormeerka waxbarashada guriga. Wuxuu inta badan diiradda saaray aragtida Mantere, isagoo ka tagay arrimaha amniga ee dhammaystiran.

Dhammaan soo koobidda Af-Soomaali →

به فارسی

آموزش در خانه به‌عنوان ایدئولوژی؛ از خانواده تا هدف و بازگشت به مدرسه. آنا مانتره آموزش خانگی فرزندانش را پایان داد و آن‌ها را به مدرسه فرستاد و از ایدئولوژی مدرسه انتقاد کرد. در تحلیل آمده است که این مطلب تا حد زیادی نگرانی‌های مقامات درباره نظارت بر آموزش خانگی را نادیده گرفته است. این گزارش بیشتر بر دیدگاه مانتره متمرکز بوده و نگرانی‌های گسترده‌تر درباره ایمنی را در بر نمی‌گیرد.

همه خلاصه‌ها به فارسی ←

🗓️ Julkaistu ⏱️ Lukuaika noin 7 min (kaikkine li­sä­tie­toi­neen noin 13 min)

Tekoälyn au­to­maat­ti­ses­ti tuottama analyysi.

Tämä me­dia­kriit­ti­nen analyysi on luotu au­to­maat­ti­ses­ti tekoälyllä alkuperäisen uutisen, muiden medioiden uutisten ja avoimien taus­ta­läh­tei­den pohjalta: järjestelmä valitsee uutiset, kirjoittaa analyysit ja julkaisee ne au­to­maat­ti­ses­ti. Tekoäly on tarkistanut analyysin lähteitä vasten ennen julkaisua. Ihminen ei tarkista analyyseja ennen julkaisua. Jälkikäteen sa­tun­nai­so­tok­sen väitteet tarkistetaan uudelleen usealla tekoälyllä, ja ihminen tarkistaa ne, joista tekoälyt ovat eri mieltä. Analyysi voi sisältää virheitä: tarkista olennaiset tiedot al­ku­pe­räi­ses­tä uutisesta ja niistä lähteistä, joihin tieto perustuu (linkit tekstissä ja analyysin lopussa). Näin analyysit syntyvät.

Alkuperäinen uutisotsikko: Anna Mantere kotiopetti lapsiaan, kunnes luovutti: ”Menkää sitten kouluun ja sanokaa siellä ei” (Yle)

Yle: seu­raa­mis­tam­me 107 jutusta 3 (3 %) muuttui julkaisun jälkeen ilman kor­jaus­mer­kin­tää (90 vrk). Mediaraportti

Anna Mantere, kolmen lapsen äiti, loitti kotiopetuksen periaatteet ja lopetti sen käytännössä muutaman vuoden jälkeen. Ylen uutisessa hän kertoo omaa tarinaansa ja kritisoi koulujen ope­tus­si­säl­töä, mutta uutisen kehys nostaa hallitsevasti esiin hänen näkemyksensä, kun taas laajemmat tur­val­li­suus­huo­let ja val­von­ta­ky­sy­myk­set saavat vähemmän tilaa.

Ydinsanoma ja keskeiset faktat

Lähde kertoo

Uutisen ydin on konkreettinen: Anna Mantere oli päättänyt kotiopettaa lapsiaan ennen ensimmäisen lapsen syntymää, koska halusi säilyttää perheen läheisyyden ja vapauden. Hän korosti, että koulu pakottaa kaikki yhteen muottiin, järjestää samaa aikatauluja kaikille ja saattaa johtaa kiusaamiseen. Hän oli myös kriittinen koulujen ope­tus­si­säl­lös­tä, erityisesti il­mas­too­pe­tuk­ses­ta, jota hän pitää liian pelottavana, ja sukupuoli-iden­ti­teet­tio­pin opettamisesta.

Silti ratkaiseva hetki tuli, kun Mantere sanoi väsyneille lapsille: ”Menkää sitten kouluun ja sanokaa siellä enkä tee.” Lapset lähtivät kouluun, ja uutisen mukaan he viihtyvät siellä. Kaksi vanhemmista tytöistä, Sofi ja Filippa, sanovat pitävänsä koulusta, erityisesti uusista kavereista. Mantere toteaa, että kotiopetus oli ym­pä­ri­vuo­ro­kau­tis­ta työtä, joka vei fyysistä ja henkistä voimaa, mutta hän myöntää, että yhteisen perheen ajan vähentyminen vaivaa häntä.

Las­ten­suo­je­lu­il­moi­tuk­sia tehtiin kahdesti sen jälkeen, kun Mantere oli kertonut perheensä kotikoulusta mediassa. Yhdessä ilmoituksessa mainittiin huoli siitä, että lapsia ei päästetä kouluun, ja toisessa ”helvetillä pelottelusta”, joka liittyi Mantereen uskontoon.

Lähteet ja to­dis­tus­ai­neis­to

Analyysin tulkinta

Uutinen perustuu lähinnä Mantereen omiin lausuntoihin ja hänen perheen kokemuksiin. Häntä haastatellaan Janakkalan pää­kir­jas­tos­sa, ja mukaan on otettu hänen kahden tyttärensä vastaukset. Las­ten­suo­je­lu­il­moi­tuk­sis­ta kerrotaan Mantereen kertoman kautta. Uutinen ei sisällä haastatteluja esimerkiksi las­ten­suo­je­lun tai ope­tus­vi­ra­no­mais­ten edustajilta, jotka voitaisiin pyytää kommentoimaan ilmoitusten taustoja tai kotiopetuksen valvontaa.

Uutisen toinen puoli käsittelee laajempaa keskustelua ko­tio­pe­tuk­ses­ta. Tässä osassa kerrotaan Suo­je­lu­po­lii­sin keväällä antamasta varoituksesta kotiopetuksen yleis­ty­mi­ses­tä tur­val­li­suus­uh­ka­na, ja Ylen MOT-dokumentista ”Meillä ei mennä kouluun”, joka tutki väitteitä kotiopetuksen vaa­ral­li­suu­des­ta. MOT:n tutkinnassa nousi esiin tapaus, jossa vakavasti laiminlyötyä lasta pidettiin piilossa vi­ra­no­mai­sil­ta. MOT selvitti myös useita tapauksia, joissa tutkivilla opettajilla oli vaikeuksia saada yhteys perheeseen tai sopia tapaamisista.

Ris­tiin­tar­kis­tus muiden lähteiden kanssa on mahdollinen Ylen 4. lokakuuta julkaistun artikkelin kautta, jossa käsitellään vanhempien va­kau­mus­vaa­ti­muk­sis­ta johtuvia ongelmia kou­lu­lai­tok­ses­sa. Se paljastaa, että va­kau­mus­poh­jai­sis­ta muutoksista opetukseen aiheutuu konkreettisia haasteita opettajille ja saattaa johtaa ope­tus­suun­ni­tel­mas­ta poikkeamiseen. Kyseinen artikkeli käsittelee kuitenkin koulun opetusta, ei kotiopetusta, joten se tarjoaa rinnakkaisen kontekstin pikemminkin kuin suoraa ris­tiin­tar­kis­tus­ta.

Retoriikka ja sävy

Analyysin tulkinta

Uutisen sävy on Mantereen näkökulmasta sympathinen. Hänet esitetään ajat­te­le­vai­se­na ja holistisena, huolissaan lapsilleen. Hänen sa­na­va­lin­ton­sa ovat värittyneet: aika on ”liimaa perheelle”, koulu ”pakottaa yhteen muottiin”, ”pahimmillaan lasta kiusataan”. Lapset ”saattavat oppia muilta kiroilun”. Tämä pilkallinen sävy korostaa Mantereen kritiikkiä.

Hänen kritiikkinsä koulun ope­tus­si­säl­lös­tä esitetään faktaksi hänen nä­ke­myk­sen­sään ilman erityistä epäilyn sävyä. Kun Mantere sanoo, että ”ilmastosta halutaan luoda tietynlainen käsitys” ja ihmettelee, miksi nuoret eivät halua lapsia ”il­mas­to­ah­dis­tuk­seen” kir­joi­tet­tu­jen kirjojen takia, uutinen välittää nämä väitteet suo­ra­vii­vai­ses­ti. Samoin hänen huolensa siitä, että ”opetetaan, että tytöstä voi tehdä pojan ja pojasta voi tehdä tytön”, ja kysymys, ”ovatko ne biologisia faktoja vai ei”, esitetään ilman kontekstia tai fak­tan­tar­kis­tus­ta.

Mantereen kuvaus Suomesta ”yhden totuuden maana” ja väite, että ”täällä ei siedetä mo­ni­ää­ni­syyt­tä” sekä vertaus Yh­dys­val­toi­hin, missä ”saa olla erilainen”, esitetään hänen analyysinsään – eikä uutinen kyseenalaista näitä tulkintoja.

Uutisen loppuosassa Mantereen reaktio suun­ni­tel­lus­ta valvonnasta (”se lisää vaan isoveli valvoo -meininkiä”) ja hänen väitteensä, että hän tuntee perheitä, jotka näkevät erittäin paljon vaivaa lastensa oppimiselle, esitetään vastakohtana esimerkiksi MOT:n väitteisiin lapsen lai­min­ly­ön­nis­tä. ”Jos jossakin on lapsi, jota oikeasti pidetään kellarissa kahleissa, niin menkää ja pelastakaa se lapsi!” – tässä lauseessa Mantere asettaa todellisen hyväksikäytön ja hänen tilanteensa vastakkain sillä tavalla, että viittaa ensimmäisen olevan niin äärimmäinen, että se tekee jäl­kim­mäi­ses­tä melko vaarattoman.

Konteksti ja puuttuvat näkökulmat

Taustatieto lähteistä

Uutisesta puuttuu Suo­je­lu­po­lii­sin, las­ten­suo­je­lun ja ope­tus­vi­ra­no­mais­ten näkökulma siihen, mitä huolenaiheita kotiopetuksen valvontaan liittyy. MOT:n dokumentissa kuitenkin mainitaan, että supo katsoo koululla olevan keskeinen merkitys väkivaltaisen ra­di­ka­li­soi­tu­mi­sen en­nal­ta­eh­käi­sys­sä, ja supo on erityisesti huolissaan ”ääri-ideologisesta” opetuksesta, kuten ää­ri­oi­keis­to­lai­ses­ta tai radikaali-is­la­mis­ti­ses­ta. Tämä näkökulma sivuutetaan Mantereen uutisessa lähes kokonaan.

Uutisessa ei myöskään käsitellä sitä, mitä ope­tus­suun­ni­tel­man perusteella kotiopetus edellyttää tai miten sen toteutumista valvotaan käytännössä. Kotiopetus tarkoittaa järjestelyä, jossa op­pi­vel­vol­li­nen ei osallistu tavanomaiseen pe­ru­so­pe­tuk­seen, vaan suorittaa op­pi­vel­vol­li­suut­taan ko­tio­pe­tuk­ses­sa vanhempiensa tai muun huoltajansa avulla. Lain mukaan vanhemmalla on oikeus tehdä tämä päätös, mutta uutisessa ei käsitellä, mitkä vaatimukset op­pi­si­säl­löl­le asetetaan ko­tio­pe­tuk­ses­sa tai kuinka usein viranomaisten on tarkistettava oppimisen eteneminen.

Mantere kritisoi koulujen ope­tus­si­säl­töä voimakkaasti, mutta uutisessa ei esiinny vastakkaisia näkemyksiä siitä, miksi esimerkiksi il­mas­ton­muu­tos opetuksessa on tärkeää, tai mitä ope­tus­suun­ni­tel­mas­sa sukupuoli-identiteetin opetuksesta kirjoitetaan. Ope­tus­hal­li­tuk­sen tai opet­ta­ja­jär­jes­tö­jen näkemyksiä näistä aiheista ei kysytä.

Las­ten­suo­je­lu­il­moi­tuk­sis­ta kerrotaan Mantereen näkökulmasta: hän koki ne koh­tuut­to­mik­si, koska hänen mukaansa lehtijutussa ei mainittu helvettiä, ja us­kon­non­va­paus on Suomessa turvattu. Kuitenkaan ilmoituksia tehneiden tahojen perusteluja tai so­si­aa­li­ty­ön­te­ki­jöi­den arviota tilanteesta ei esitetä.

Tämäkin olisi hyvä tietää

  • Tausta: Kotiopetuksen laillisuus ja valvonta: Kotiopetus on Suomessa laillista, ja vanhemmalle riittää, että ilmoittaa siitä kunnalle. Uutisen toinen osa kuitenkin paljastaa, että valvonta on ollut ongelmallista: MOT selvitti, että tutkivilla opettajilla on vaikeuksia tavoittaa perheitä, eivätkä he aina tiedä, missä maassa lapsi on. Monet ko­ti­ope­tus­per­heet toimivat sääntöjen mukaisesti, mutta valvonnan heikkous luo tilaisuuden myös vää­rin­käy­tök­sil­le.
  • Tur­val­li­suus­huo­les­tu­mi­nen: Suo­je­lu­po­lii­si ilmaisi keväällä huolia kotiopetuksen yleis­ty­mi­ses­tä tur­val­li­suus­uh­ka­na. Supon mukaan koulu on keskeinen väline väkivaltaisen ra­di­ka­li­soi­tu­mi­sen ja väkivaltaisen ekstremismin en­nal­ta­eh­käi­sys­sä. Erityisesti supo pelkää, että kotiopetus saattaa altistaa lapset ”ääri-ideologiselle” opetukselle. Nämä huolestumisen perustelut eivät näy Mantereen uutisessa, vaikka ne ovat merkittävä osa ko­ti­ope­tus­kes­kus­te­lua, jonka MOT do­ku­men­taa­li­ses­ti tutki.
  • Va­kau­mus­poh­jai­set muutokset koulun opetukseen: Samalta päivältä Ylellä julkaistiin artikkeli, jossa käsitellään, kuinka useat vanhemmat – niin mus­li­mi­taus­tai­set kuin voimakkaan kristillisen vakaumuksen omaavat – ovat pyytäneet muutoksia mu­sii­ki­no­pe­tuk­seen. Yhdessä tapauksessa kolme oppilasta oli poistettava luokasta aina soittimien käytön aikana. Opetusneuvos Alma Muukka-Marjovuo huomautti, että kirjallisten tehtävien tekeminen ei korvaa käytännön soittamista ope­tus­suun­ni­tel­man mukaan. Tämä konteksti osoittaa, että va­kau­mus­poh­jai­set muutokset opetukseen ovat laajempi ilmiö, joka herättää kysymyksiä ope­tus­suun­ni­tel­man nou­dat­ta­mi­ses­ta ja oppilaiden oikeuksista.
  • Ideologian opetus kouluissa: Mantere kritisoi il­mas­to­ope­tus­ta ja sukupuoli-identiteetin opetusta ”ideologiaksi”. Ope­tus­hal­li­tuk­sen ope­tus­suun­ni­tel­ma­pe­rus­teis­sa nämä aiheet kuuluvat opetukseen virallisesti, ja ope­tus­suun­ni­tel­man tavoitteena on opettaa il­mas­ton­muu­tos­ta ja ihmisarvon kun­ni­oit­ta­mis­ta sekä sukupuoleen perustuvan syrjinnän vastustamista. Mantereen näkemys näistä asioista poikkeaa virallisen ope­tus­suun­ni­tel­man linjauksista, mutta tämä vas­tak­kai­na­set­te­lu ei ole selkeästi artikkelissa käsitellyt kaksipuolinen keskustelu.

Kokonaisarvio: luotettavuus ja laatu

Uutinen on hyvin kirjoitettu ja hen­ki­lö­koh­tai­nen tarina, mutta se on selvästi kehystetty Mantereen näkökulmasta. Hänen mo­ti­vaa­ti­oi­taan ja kritiikkiä käsitellään empaattisesti ja yk­si­tyis­koh­tai­ses­ti, kun taas viranomaisten ja tur­val­li­suus­huo­li­en näkökulmaa ei vahvisteta sa­ma­nar­voi­ses­ti.

Uutisen toinen puoli, joka käsittelee ko­ti­ope­tus­kes­kus­te­lua laajemmassa kontekstissa, esittelee Suo­je­lu­po­lii­sin ja MOT:n näkemykset, mutta ne jäävät melko pinnallisiksi ja eivät saa samaa painoa kuin Mantereen hen­ki­lö­koh­tai­nen kertomus. Tämä ke­hys­va­lin­to­jen epätasapaino saattaa jättää lukijalle väärän käsityksen siitä, että ko­ti­ope­tus­kes­kus­te­lu on pääosin ideo­lo­gia­kiis­ta koulun ope­tus­si­säl­lös­tä, kun se to­del­li­suu­des­sa sisältää myös konkreettisia turvallisuus- ja val­von­ta­ky­sy­myk­siä.

Uutisen vahvuus on siinä, että se näyttää, miksi jotkut vanhemmat valitsevat kotiopetuksen ja mitä tapahtuu, kun valinta jää lopulta toteutumatta. Se myös osoittaa, että Mantereen arjesta – työ, väsymys, perheen dynamiikka – muodostuu todellinen syy muutokselle, ei abstrakti häviö ideologisesta kamppailusta.

Analyysin arvion mukaan uutinen olisi hyötynyt, jos siinä olisi pyydetty vastauksia ope­tus­vi­ra­no­mais­ten näkökulmasta Mantereen kritiikkiin koulujen ope­tus­si­säl­lös­tä, tai jos siinä olisi selvitetty, mitä ope­tus­suun­ni­tel­man perusteella ko­tio­pe­tuk­ses­sa odotettiin. Lisäksi las­ten­suo­je­lu­il­moi­tus­ten tausta kaipaa ob­jek­tii­vi­sem­paa käsittelyä.

Miten tämä analyysi syntyi?

Aiheesta kertoi 1 seurattu media.

  • Alkuperäinen uutinen: 1
  • Taus­ta­läh­tei­tä: 0
  • Analyysissa linkitettyjä medioita ja tiedotteita: 0
  • Aiempia analyyseja: 0
  • Tarkistus: linkitetyt sivut avattu ja luettu, analyysi tarkistettu lähteitä vasten ennen julkaisua
  • Tekoälymallit:
    • Vertailu (kiinalainen, ei käytetä analyysissa): DeepSeek

Luottamustaso

  • Linkitettyjen lähteiden määrä: linkitetty 0
  • Faktapohja: rajallinen
  • Analyysin tulkinnan osuus: pieni (noin 28 % tekstistä)

Mikä uutisessa oli mielestäsi uutta? Jaa analyysi ja erottele, mikä oli tuoretta tietoa ja mikä kertausta.

Jaa analyysi
WhatsAppBlueskyXThreadsFacebookTelegramLinkedIn✉️ Sähköposti

Lue myös

Kartta: koulu© OpenStreetMap-tekijät
📍 Ta­pah­tu­ma­paik­ka kartalla: koulu
Kartta ladataan tämän sivuston palvelimelta, joten IP-osoitteesi ei välity kart­ta­pal­ve­lul­le. Avaa OpenStreetMapissa · Google Mapsissa (vie palveluun).
Oliko analyysi selkeä ja hyvin perusteltu?
Miten arviotasi käytetään?
  • Arvioi kirjoitusta ja perusteluja, älä sitä, oletko samaa mieltä joh­to­pää­tök­ses­tä tai pidätkö aiheesta.
  • Arvio on nimetön: arvioinnissa ei tallenneta IP-osoitettasi eikä aseteta evästeitä. Saman päivän tuplaäänet estetään tilapäisellä tunnisteella, joka vaihtuu vuo­ro­kau­sit­tain eikä yksilöi sinua.
  • Kun analyysi on saanut vähintään viisi arviota, ne muuttavat sen laatupisteitä enintään 10 pistettä (asteikko 0–100) ylös tai alas.
  • Laa­tu­pis­teis­tä järjestelmä oppii, mikä tekoälymalli kirjoittaa selkeimmät ja parhaiten perustellut analyysit, ja käyttää sitä jatkossa useammin.
  • Arvio ei muuta tätä analyysia eikä vaikuta siihen, mistä aiheista kirjoitetaan. Arvioita ei lähetetä te­ko­äly­pal­ve­luil­le.
  • Jos huomasit asiavirheen, ilmoita siitä vir­he­il­moi­tuk­sel­la: ne tarkistetaan ja korjataan erikseen.

Kysy analyysilta – tekoäly vastaa vain tämän analyysin ja sen lähteiden perusteella.

Kysymys tallennetaan ilman hen­ki­lö­tie­to­ja; toistuvat kysymykset voidaan näyttää tällä sivulla. Enintään 5 kysymystä vuorokaudessa.

🔔 Seuraa aihetta:Kaikki aiheet →
Huomasitko virheen? Ilmoita siitä

Viesti tallennetaan ylläpitäjälle ilman tun­nis­te­tie­to­ja.

Upota tämä analyysi omalle sivullesi

Esikatselu upotettavasta merkistä: Mediakriittinen analyysi