Säätiedotuksessa sekä virallinen ennuste että kommentaari ilmastonmuutoksesta

(Barcelona) Stromy Sea with Blazing Wreck - William Turner - Tate BritainKuva: Didier Descouens / Wikimedia Commons, Public domain · lähde

Julkaistu

Tekoälyn tuottama analyysi. Tämä mediakriittinen analyysi on kirjoitettu tekoälyllä alkuperäisen uutisen, muiden medioiden uutisten ja avoimien taustalähteiden pohjalta. Tekoäly on tarkistanut analyysin lähteitä vasten ennen julkaisua, mutta toimittaja ei ole tarkistanut sitä. Analyysi voi sisältää virheitä: tarkista olennaiset tiedot alkuperäisestä uutisesta. Näin analyysit syntyvät.

TL;DR: Ilta-Sanomat kertoo alkavan viikon säästä Forecan meteorologin lausuntojen ja Ilmatieteen laitoksen pääjohtajan kommentarien perusteella. Uutisessa sekoittuvat säätiedotus ja epämääräinen huomio ilmastonmuutoksen oireista.

Alkuperäinen uutisotsikko: Vaarallista tuulta ja jopa lunta – tällainen on alkavan viikon sää (Ilta-Sanomat)

Ilta-Sanomien uutinen käsittelee Suomen alkavan viikon säätilannetta, jossa esiintyy kovaa tuulta ja mahdollisesti lunta. Uutisessa yhdistyvät kuitenkin kaksi eri asiaa: faktinen säätiedotus ja sen ohella laajempia kommentteja ilmastonmuutoksesta.

Ydinsanoma ja keskeiset faktat

Uutisen ydin on selkeä: alkavalla viikolla ennustetaan kovaa tuulta ja mahdollisesti lunta. Maanantaina on vaihtelevaa säätä, lämpötilat 6–15 astetta ja lounaistuuli on kohtalaista. Maanantain ja tiistain välisenä yönä tuuli voimistuu merkittävästi.

Tiistai on viikon tuulisin päivä, ja jopa tuulivahingot ovat mahdollisia. Forecan meteorologi Joanna Rinne kertoo, että myrskypuuskat ovat mahdollisia erityisesti maan länsiosissa ja että tuulivahingot kuten katkeilleet oksat ja sähköongelmat ovat mahdollisia. Tiistaina etelässä on 10–15 astetta, Pohjois-Lapissa 5–8 astetta ja muualla maassa 8–12 astetta lämmintä. Päivän mittaan sää selkenee ja tuuli heikkenee, vaikka voimakkaita tuulia esiintyy vielä iltapäivälläkin.

Tiistain ja keskiviikon välisenä yönä on pieni mahdollisuus lumen satamisesta. Rinne pitää sitä epätodennäköisenä, mutta sanoo, että on rajatapaus, kummin käy. Keskiviikkona sää selkeytyy, päivä on aurinkoinen ja poutainen, tuuli heikkenee ja kääntyy länteen. Viikon loppupuolella on luvassa aurinkoa Lappiin ja vaihtelevaa säätä etelään.

Lähteet ja todistusaineisto

Uutisen sääennusteet perustuvat Forecan päivystävän meteorologin Joanna Rinteen lausuntoihin. Rinne kuvaa säätilannetta konkreettisesti: tuulen voimakkuuden, lämpötilojen vaihtelun alueiden mukaan ja sateen todennäköisyydet. Tämä on asianmukainen lähde säätiedotukselle.

Uutisessa esiintyy myös Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas, mutta hänen lausuntonsa eivät suoraan käsittele alkavan viikon säätä. Taalas kertoo, että sää on ollut vuodenaikaan nähden epätyypillistä, ja vertaa Brysselin 28 astetta siihen, että se on kyseiselle ilmastolle aivan epätyypillistä. Hän mainitaan myös otsikolla ”Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas kertoo, mistä El Niñossa on kyse”, mutta varsinaista El Niño -selitystä uutiseen ei sisälly.

Uutinen mainitsee myrskypuuskan määritelmän (vähintään 21 metriä sekunnissa), mikä on hyödyllinen konteksti lukijalle. Määritelmän lähde jää kuitenkin epäselväksi.

Retoriikka ja sävy

Uutisen sävy on sekä informatiivinen että huolestuttava. Otsikko ”Vaarallista tuulta ja jopa lunta” korostaa poikkeuksellisuutta, samoin avaussana ”Uusi viikko alkaa syksyisessä säässä” ja alaotsikoissa käytetyt ilmaukset kuten ”Tiistai on viikon tuulisin päivä” ja ”Tuulivahingot ovat mahdollisia”.

Joanna Rinteen suorat lainaukset ovat neutraaleja ja asiaankuuluvia (”Esimerkiksi katkeilevia oksia voi ilmetä tuulen vuoksi ja sitä kautta myös sähköongelmia”). Lukitekstissä käytetään varautuvan sävyn sanoja kuten ”kannattaa varautua” ja ”mahdollisia”, mikä on sopivaa epävarmuuden ilmaisemiseen sääennusteissa.

Petteri Taalaksen lausunnot tuovat kuitenkin säyhyn toisen tason. Kun Taalas sanoo ”Ei tämä ole tyypillinen lämpötila missään määrin” ja vertaa Brysselia, se siirtyy säätiedotuksesta ilmastonmuutoksen kommentaarikseen. Tämä liittyminen on epätäsmällinen: uutisessa ei yhdistetä selvästi Brysselin 28 astetta Suomen säähän tai selitetä, miten se liittyy alkavan viikon ennusteisiin.

Konteksti ja puuttuvat näkökulmat

Uutisessa sekoittuvat kaksi eri tehtävää: säätiedotus ja huomio poikkeavasta ilmastonmuutoksesta. Säätiedotus on täydellinen ja konkreettinen, mutta ilmastonmuutoksen osa jää epämääräiseksi ja epäyhtenäiseksi.

Uutisessa mainitaan, että ”Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas kertoo, mistä El Niñossa on kyse”, mutta varsinaista El Niño -ilmiötä ei selitetä tekstissä lainkaan. Lukija jää odottamaan selitystä, jota ei tule. Lisäksi otsikon lupaus ja artikkeliin lisätty linkki ”Näin super-El Niño -ilmiö voi näkyä Suomessa” viittaa muuhun sisältöön, jota uutisessa ei ole.

Säätiedotukselle riittävät lähteet ovat asianmukaiset. Ilmastonmuutoksen osalta puuttuu kuitenkin selitys siitä, miksi Brysselin 28 astetta on merkityksellistä, kuinka yleisiä poikkeamia ollaan näkemässä ja mitä tutkijat sen merkitsemisestä ajattelevat.

Tämäkin olisi hyvä tietää

  • Sääennusteiden luotettavuudesta: Säätiedotukset ovat pitkälle kehittyneet tutkimukseen pohjautuvat ennusteet, mutta niiden tarkkuus vähenee etäisyyden kasvaessa. Kolmen päivän ennuste (tässä tapauksessa tiistai) on yleensä varsin luotettava, kun taas viikon loppu sisältää enemmän epävarmuutta. Forecan meteorologi ilmaisee tätä sanalla ”epätodennäköinen” lumen osalta ja ”rajatapaus”, mikä on asiallinen tapa kommunikoida epävarmuudesta.
  • Myrskypuuskan määritelmä: Uutisessa määritellään myrskypuuska vähintään 21 metriksi sekunnissa, mutta määritelmän lähde jää epäselväksi. Vertailukohtaisesti Merentutkimuskeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen mukaan myrskypuuska on tuuli, joka voi vaurioittaa rakennuksia ja puita. Tällä tasolla varoitus tuulivahingoista on perusteltu.
  • El Niño ja ilmastonmuutos: Uutisessa mainitaan El Niño, mutta ei selitetä, mistä ilmiöstä on kyse. El Niño on Tyynenmeren lämpötilan poikkeama, jolla on globaaleja vaikutuksia säähän. Petteri Taalaksen huomio Brysselin lämpötilasta liittyy todennäköisesti siihen, että suuret osat Euroopasta ovat olleet poikkeuksellisen lämpimiä. Tämä olisi ollut hyvä selittää, jotta yhteys ilmastonmuutokseen olisi selvä.
  • Terminen kesä ja Suomen syyskesä: Uutisessa sanotaan, että Helsingissä on pysytelty ”vielä termisen kesän puolella”. Terminen kesä tarkoittaa ajanjaksoa, jonka aikana vuorokauden keskilämpötila pysyy yli 10 asteessa. Tämä tarkoittaa, että syksy on ollut epätavallisen lämmin. Meteovaroitus ja ennusteet eivät kuitenkaan kerro, onko tämä liittyy ilmastonmuutokseen vai normaaliin vuosittaiseen vaihteluun.
  • Tuulivahinkojen varautuminen: Uutisessa kehotetaan varautumaan tuuleen, mutta konkreettisia ohjeita on vain yksi linkki ”Älä tee näitä virheitä, kun myrsky uhkaa”. Pelastuslaitos tai Suomen pelastusopisto neuvoo tuulivaroitusten aikana sisälle menemistä, puiden lähellä olemisen välttämistä ja laitteiden turvaamista, mikä olisi hyödyllistä tietoa uutisessa.
  • Ilmastonmuutoksen yhteys poikkeaviin säihin: Petteri Taalaksen kommentit viittaavat ilmastonmuutokseen, mutta näiden kahden asian suhde jää epäselväksi. Uutisessa ei kerrota, onko poikkeava sää seurausta pysyvistä ilmastonmuutoksista vai väliaikaisia säänvaihteluja. Tämä olisi vaatinut selkeän kontekstin tai siteerauksen Taalakselta, mikä puuttuu.

Kokonaisarvio: luotettavuus ja laatu

Uutisen säätiedotuksen osuus on ammattimainen ja luotettava. Forecan meteorologin lausunnot ovat konkreettisia, aikaan sidottuja ja sisältävät riittävät varoitukset epävarmuuksista. Sää-ennusteelle riittävät lähteet ovat asianmukaiset.

Uutinen kärsii kuitenkin rakenteellisesta ongelmasta: se lupaa El Niño -selitystä, mutta ei toimita sitä, ja sekoittaa säätiedotukseen ilmastonmuutoksen kommentteja, jotka jäävät irrallisiksi. Otsikko ”Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas kertoo, mistä El Niñossa on kyse” antaa väärän odotuksen siitä, mitä uutisesta löytyy.

Lukijalle uutinen antaa käytännöllisiä tietoja alkavan viikon säästä ja varoituksia tuulivaaroista, jotka perustuvat ammattilaisiin. Se ei kuitenkaan vastaa siihen, miksi ilmaston poikkeama on merkityksellinen tai miten se liittyy laajempiin ilmastonmuutostrendeihin. Näiden kahden osuuden yhdistäminen jäi tekemättä.

Löysitkö analyysistä virheen tai epätarkkuuden? Kerro siitä jakaessasi artikkelin, niin muutkin lukijat näkevät sen.