VTT: Data­kes­kuk­set voivat käyttää 12–19 prosenttia Suomen sähköstä vuonna 2030

VTT: Datakeskukset voivat käyttää 12–19 % Suomen sähköstä 2030Palvelinhuone täynnä verkkolaitteita ja tallennusjärjestelmiä.

Kuvituskuva. Kuva on tekoälyn valitsema eikä se liity välttämättä tapaukseen.

VTT:n selvityksen mukaan datakeskusten osuus Suomen sähkönkulutuksesta voisi nousta 12–19 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä, jos kaikki rakennusluvan saaneet hankkeet toteutuvat. Selvityksen on toteuttanut VTT, ja Datakeskusteollisuus julkisti sen. Kasvuennusteet ovat epävarmoja.

Selkokielellä

VTT:n selvityksen mukaan datakeskusten sähkönkulutus voisi kasvaa paljon vuoteen 2030 mennessä. Nyt datakeskukset käyttävät noin 2–3 prosenttia Suomen sähköstä. Vuonna 2030 osuus voisi olla 12–19 prosenttia. Luvut ovat ennuste, eivät varma tulos. Ne perustuvat oletukseen, että kaikki rakennusluvan saaneet hankkeet toteutuvat. Selvityksen julkisti alan yrityksiä edustava Datakeskusteollisuus. Siksi lukuihin kannattaa suhtautua varovasti.

In English

VTT: Data centres could use 12–19 per cent of Finland's electricity by 2030. A VTT study, published by the Data Centre Industry, estimates data centres could account for 12–19 per cent of Finland's electricity consumption by 2030 if all permitted projects are built. The analysis finds the figures rest on a single industry-released study, with the upper bound emphasised in headlines and no independent assessment of its assumptions. Several outlets used more alarmed wording than the study itself.

More summaries in English →

🗓️ Julkaistu ✏️ Päivitetty ⏱️ Lukuaika noin 3 min

Tärkeä uutinen juuri nyt: aiheesta kertoi 13 lähdettä, joten analyysi tehtiin muiden ohi heti.
Tekoälyn tuottama analyysi.

Tämä mediakriittinen analyysi on kirjoitettu tekoälyllä alkuperäisen uutisen, muiden medioiden uutisten ja avoimien taustalähteiden pohjalta. Tekoäly on tarkistanut analyysin lähteitä vasten ennen julkaisua. Ihminen ei tarkista analyyseja ennen julkaisua, mutta tarkistaa jälkikäteen satunnaisotoksen. Analyysi voi sisältää virheitä: tarkista olennaiset tiedot alkuperäisestä uutisesta ja niistä lähteistä, joihin tieto perustuu (linkit tekstissä ja analyysin lopussa). Näin analyysit syntyvät.

Alkuperäinen uutisotsikko: Selvitys: Datakeskusten osuus Suomen sähkönkulutuksesta voi olla jopa viidennes vuonna 2030 (Keskisuomalainen)

Datakeskusten sähkönkulutus voi kasvaa Suomessa moninkertaiseksi vuoteen 2030 mennessä. Uutisessa esitetään VTT:n selvityksen arviot, joiden mukaan datakeskusten osuus koko maan sähkönkulutuksesta voisi nousta nykyisestä 2–3 prosentista 12–19 prosenttiin. Alkuperäisestä jutusta saatiin luettavaksi vain alku, joten analyysi nojaa pääosin muiden medioiden samasta selvityksestä kertomaan sisältöön ja taustatietoihin.

Ydinsanoma ja keskeiset faktat

Lähde kertoo

Uutisen mukaan Teknologian tutkimuskeskus VTT on tehnyt selvityksen, jonka Datakeskusteollisuus julkisti keskiviikkona. Selvityksen mukaan datakeskusten sähkönkulutus voisi nousta vuoteen 2030 mennessä 13–23 terawattituntiin, mikä vastaa 12–19 prosenttia koko maan sähkönkulutuksesta. Arvio olettaa, että kaikki nyt tiedossa olevat rakennusluvan saaneet hankkeet toteutuvat, ja se sisältää myös muun sähkönkulutuksen kasvun.

Muut tiedot ovat samansuuntaisia kuin muissa medioissa: rakentamiseen voisi tulla 16,5–32 miljardin euron investoinnit (ilman IT-laitteita), rakentamisen aikaiset työllisyysvaikutukset olisivat 34 000–66 000 henkilötyövuotta ja valmistuttuaan hankkeet tarjoaisivat 3 500–6 000 pysyvää työpaikkaa.

Lähteet ja todistusaineisto

Analyysin tulkinta

Luvut perustuvat yhteen selvitykseen, jonka julkisti alan yrityksiä edustava järjestö Datakeskusteollisuus. VTT on tehnyt selvityksen, mikä lisää sen uskottavuutta, mutta julkistajan tausta on syytä pitää mielessä: kyse ei ole riippumattoman tahon kannanotosta. Datakeskusteollisuuden tiedote ja muut mediat toistavat samat luvut, eli ne eivät ole riippumaton vahvistus.

Uutinen ei itsessään kerro, mihin oletuksiin kasvuluvut perustuvat. Samaan aikaan Ilta-Sanomat muistuttaa, että datakeskukset rakentuvat asteittain ja ilmoitettu kapasiteetti saavutetaan vuosien kuluessa. Lukuihin kannattaa siis suhtautua suuntaa antavina ennusteina eikä varmoina toteumina.

Kun vertaillaan lähteitä, Datakeskusten nykyistä sähkönkulutusta koskeva tieto on tilastollisesti tarkempi: Wikipedian mukaan datakeskusten kulutus oli vuonna 2024 noin 1,6 terawattituntia, eli noin kaksi prosenttia kokonaiskulutuksesta. Tämä vastaa uutisen lukua 2–3 prosenttia.

Retoriikka ja sävy

Analyysin tulkinta

Alkuperäisen jutun otsikko ja ingressi on rakennettu hälyttävään suuntaan: otsikossa käytetään sanaa ”jopa viidennes” ja ingressin alussa ”kova ennuste” (Ilta-Sanomien versio). Kyseessä on kuitenkin ennuste, jonka ylärajan lukuja esitellään otsikossa ilman alarajan vastapainoa. Muissa medioissa sävy on pääosin neutraali, mutta useimmat käyttävät samaa ylärajalukua.

Sävyn kannalta on huomionarvoista, että Verkkouutisten ja Talouselämän otsikoissa käytetään sanoja ”kova arvio” ja ”moninkertaistuu”, vaikka selvityksen lukuja on esitetty varovammin. Lukijan kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että samat luvut saavat eri sävyisiä kehyksiä eri medioissa.

Konteksti ja puuttuvat näkökulmat

Taustatieto lähteistä

Uutisessa ei ole mukana riippumattomien asiantuntijoiden arvioita selvityksen oletuksista. Muut lähteet tuovat tähän kuitenkin lisää näkökulmia. Esimerkiksi Kauppalehden jutun tiivistelmän mukaan ekonomisti Juho Kostiainen arvioi sähkön hinnan voivan nousta.

Tämäkin olisi hyvä tietää

  • Taustaa: Datakeskusten sähkönkulutus Suomessa oli vuonna 2024 noin 1,6 terawattituntia, mikä vastasi noin kahta prosenttia kokonaiskulutuksesta. VTT:n selvityksen mukaan datakeskusten sähkönkulutus voisi nousta 13–23 terawattituntiin, mikä vastaisi 12–19 prosenttia sähkön kokonaiskulutuksesta, jos kaikki rakennusluvan saaneet hankkeet toteutuvat.
  • Verotus: Datakeskusten sähkö siirtyi alemmasta veroluokasta II yleiseen veroluokkaan I 1.7.2026, mikä nosti veroa noin 2,19 senttiä kilowattitunnilta. Muutos vaikuttaa hankkeiden kannattavuuteen ja sähkön hintaan. Tiedon lähteenä on valtioneuvoston tiedote 23.10.2025 ja Verohallinnon sivut.
  • Säätövoima: Uusi Suomi Puheenvuoron kirjoittaja arvioi, että datakeskukset kasvattavat säätövoimaongelmaa merkittävästi. Kyseessä on mielipidekirjoitus, joten väitteet ovat kirjoittajan omia.
  • Muut arviot: Ympäristöjärjestöt ja jotkin kunnat ovat esittäneet huolia metsätuhoista ja maisemavaikutuksista, kuten Googlen hankkeiden yhteydessä Muhoksella ja Kajaanissa. Uutisessa ei käsitellä tätä näkökulmaa.

Kokonaisarvio: luotettavuus ja laatu

Uutisen luvut ovat peräisin yhdestä selvityksestä, jonka VTT teki ja jonka alan järjestö Datakeskusteollisuus julkisti. Luvut on esitetty samalla tavalla useissa medioissa. Ne ovat jäljitettävissä VTT:n selvitykseen, mutta sen oletuksista ei ole esitetty riippumatonta arviota. Ennusteiden epävarmuus on suuri, ja uutisen otsikko korostaa ylärajaa.

Lukijan kannattaa siis pitää mielessä kolme asiaa: kasvuluvut ovat ennusteita, jotka perustuvat siihen, että kaikki rakennusluvan saaneet hankkeet toteutuvat; selvityksen julkistaja on alan toimija; ja nykyinen kulutus on huomattavasti pienempi kuin ennuste. Kokonaisuutena uutinen on asiallinen, mutta hälyttävä otsikko vaatii lukijalta kriittistä lukutapaa.

Korjaukset

  • 28.10.2026 klo 21.31 Muutettiin ennuste muotoon 'voisi nousta'; julkistaja-muotoilu (ei tilaaja) kaikkiin kohtiin; Datakeskusteollisuuden tiedote ja muut mediat -muotoilu; kokonaisarvion luotettavuuslause lievennetty; Kauppalehden väite rajattu tiivistelmän mukaiseksi ja energiaomavaraisuusväite poistettu. Alkuperäisen uutisen osoite ja otsikko ennallaan.
    Muutetut kohdat (3)
    1/3EnnenSelvityksen mukaan datakeskusten sähkönkulutus nousee vuoteen 2030 mennessä 13–23 terawattituntiin, mikä vastaa 12–19 prosenttia koko maan sähkönkulutuksesta.NytSelvityksen mukaan datakeskusten sähkönkulutus voisi nousta vuoteen 2030 mennessä 13–23 terawattituntiin, mikä vastaa 12–19 prosenttia koko maan sähkönkulutuksesta.
    2/3EnnenLuvut perustuvat yhteen selvitykseen, jonka tilasi ja jonka julkisti alan oma edunvalvontajärjestö Datakeskusteollisuus.NytLuvut perustuvat yhteen selvitykseen, jonka julkisti alan yrityksiä edustava järjestö Datakeskusteollisuus.
    3/3EnnenVTT on tehnyt selvityksen, mikä lisää sen uskottavuutta, mutta tilaajan tausta on syytä pitää mielessä: kyse ei ole riippumattoman tahon kannanotosta.NytVTT on tehnyt selvityksen, mikä lisää sen uskottavuutta, mutta julkistajan tausta on syytä pitää mielessä: kyse ei ole riippumattoman tahon kannanotosta.
  • 28.10.2026 klo 22.29 Korvattiin virke muotoon 'Datakeskusteollisuuden tiedote ja muut mediat toistavat samat luvut…' ja poistettiin sanat 'kuten' ja 'mediat' järjestön tiedotteen yhteydestä. Muu sisältö ennallaan.
    Muutetut kohdat (1)
    1/1EnnenMuut mediat, kuten Datakeskusteollisuuden tiedote ja muut mediat toistavat samat luvut, eli ne eivät ole riippumaton vahvistus.NytDatakeskusteollisuuden tiedote ja muut mediat toistavat samat luvut, eli ne eivät ole riippumaton vahvistus.
  • 28.10.2026 klo 23.56 Otsikon kieliasua korjattiin (sisältö ennallaan).
    Muutetut kohdat (1)
    1/1EnnenVTT: Datakeskukset voivat käyttää 12–19 % Suomen sähköstä 2030NytVTT: Datakeskukset voivat käyttää 12–19 prosenttia Suomen sähköstä vuonna 2030
  • 29.10.2026 klo 00.27 Korjattiin verotusvirke kuvaamaan muutosta jo tapahtuneena (1.7.2026, veroluokka II -> I, noin 2,19 snt/kWh) ja lähteet; muutettiin kokonaisarvion VTT-muotoilu (VTT teki, alan järjestö Datakeskusteollisuus julkisti); korjattiin kieliopillisesti rikkinäinen virke muotoon 'mutta sen oletuksista'.
    Muutetut kohdat (3)
    1/3EnnenVerotus: Grivoltin mukaan datakeskusten sähkövero siirtyy yleiseen veroluokkaan 1.7.2026, mikä vaikuttaa hankkeiden kannattavuuteen ja sähkön hintaan.NytVerotus: Datakeskusten sähkö siirtyi alemmasta veroluokasta II yleiseen veroluokkaan I 1.7.2026, mikä nosti veroa noin 2,19 senttiä kilowattitunnilta.
    2/3EnnenUutisen luvut ovat peräisin yhdestä selvityksestä, joka on tehty VTT:n toimesta alan omalle järjestölle.NytUutisen luvut ovat peräisin yhdestä selvityksestä, jonka VTT teki ja jonka alan järjestö Datakeskusteollisuus julkisti.
    3/3EnnenLuvut on esitetty samalla tavalla useissa medioissa, mutta luvut ovat jäljitettävissä VTT:n selvitykseen, sen oletuksista ei ole esitetty riippumatonta arviota.NytLuvut on esitetty samalla tavalla useissa medioissa, mutta luvut ovat jäljitettävissä VTT:n selvitykseen, mutta sen oletuksista ei ole esitetty riippumatonta arviota.
  • 29.10.2026 klo 00.27 Korvattiin kokonaisarviossa virke 'Luvut on esitetty samalla tavalla useissa medioissa, mutta luvut ovat jäljitettävissä…' muotoon 'Luvut on esitetty samalla tavalla useissa medioissa. Ne ovat jäljitettävissä VTT:n selvitykseen, mutta…', jolloin kaksi mutta-sanaa poistui. Muuta tekstiä ei muutettu.
    Muutetut kohdat (2)
    1/2EnnenLuvut on esitetty samalla tavalla useissa medioissa, mutta luvut ovat jäljitettävissä VTT:n selvitykseen, mutta sen oletuksista ei ole esitetty riippumatonta arviota.NytNe ovat jäljitettävissä VTT:n selvitykseen, mutta sen oletuksista ei ole esitetty riippumatonta arviota.
    2/2NytLuvut on esitetty samalla tavalla useissa medioissa.
Punainen = poistettu teksti, vihreä = korjattu teksti.

Miten tämä analyysi syntyi?

  • Alkuperäinen uutinen: 1
  • Taustalähteitä: 1 (1 × tietosanakirja)
  • Vertailulähteitä (mediat ja tiedotteet): 2
  • Aiempia analyyseja: 3
  • Tarkistus: linkitetyt sivut avattu ja luettu, analyysi tarkistettu lähteitä vasten ennen julkaisua
  • Tekoälymallit: Anthropic claude-haiku-5-5 (taustatyö, kuvitus) · Anthropic claude-sonnet-5-5 (taustatyö)

Luottamustaso

  • Lähteiden kattavuus: suppea
  • Faktapohja: kohtalainen
  • Analyysin tulkinnan osuus: pieni (noin 28 % tekstistä)
Oliko analyysi selkeä ja hyvin perusteltu?
Miten arviotasi käytetään?
  • Arvioi kirjoitusta ja perusteluja, älä sitä, oletko samaa mieltä johtopäätöksestä tai pidätkö aiheesta.
  • Arvio on nimetön: arvioinnissa ei tallenneta IP-osoitettasi eikä aseteta evästeitä. Saman päivän tuplaäänet estetään tilapäisellä tunnisteella, joka vaihtuu vuorokausittain eikä yksilöi sinua.
  • Kun analyysi on saanut vähintään viisi arviota, ne muuttavat sen laatupisteitä enintään 10 pistettä (asteikko 0–100) ylös tai alas.
  • Laatupisteistä järjestelmä oppii, mikä tekoälymalli kirjoittaa selkeimmät ja parhaiten perustellut analyysit, ja käyttää sitä jatkossa useammin.
  • Arvio ei muuta tätä analyysia eikä vaikuta siihen, mistä aiheista kirjoitetaan. Arvioita ei lähetetä tekoälypalveluille.
  • Jos huomasit asiavirheen, ilmoita siitä virheilmoituksella: ne tarkistetaan ja korjataan erikseen.

Kysy analyysilta – tekoäly vastaa vain tämän analyysin ja sen lähteiden perusteella.

Kysymys tallennetaan ilman henkilötietoja; toistuvat kysymykset voidaan näyttää tällä sivulla. Enintään 5 kysymystä vuorokaudessa.

🔔 Seuraa aihetta:Kaikki aiheet →
Huomasitko virheen? Ilmoita siitä

Viesti tallennetaan ylläpitäjälle ilman tunnistetietoja.

Lähteet ja taustat

Huomasitko saman itse? Kerro somessa, mihin kiinnitit huomiota uutista lukiessasi, ja jaa analyysi keskustelun pohjaksi.

Lue myös

Upota tämä analyysi omalle sivullesi

Esikatselu upotettavasta merkistä: Mediakriittinen analyysi