Stubb kiisti FT:n väitteen, jonka mukaan Putin luennoi hänelle keskiajasta

Alexander StubbKuvassa Suomen tasavallan presidentti Alexander Stubb.Kuva: Presidenza della Repubblica / Wikimedia Commons, Attribution · lähde

Kuvassa oleva henkilö mainitaan uutisessa. Kuva ei ole uutisen tapahtumasta, ja sen on valinnut tekoäly.

Presidentti Stubb kiisti Financial Timesin väitteen Putinin historialuennosta ja kertoi puhelun tarkoituksesta. Haastattelu perustui presidentin omaan kuvaukseen. Myös Putin on kertonut, että puhelussa puhuttiin Itämerestä, ja hänkin viittasi siihen, ettei Venäjä halua Itämerelle Hormuzinsalmen kaltaista tilannetta.

Selkokielellä

Presidentti Stubb kiisti Financial Timesin väitteen, että Putin luennoi hänelle keskiajasta. Stubb kertoi, että puhelun tarkoitus oli viedä Ukrainan viestejä Putinille. Stubbin kertomus perustuu vain hänen omaan kuvaukseensa. Sitä ei voi tarkistaa muualta. Myös Norjan pääministeri Støre kiisti FT:n väitteen. Ruotsin ja Tanskan johtajat ovat kritisoineet puhelua. Haastattelussa kritiikistä puhuttiin vain lyhyesti.

På svenska

Stubb förnekar FT:s uppgift att Putin föreläste om medeltida historia. President Stubb avvisade Financial Times rapport om att Putin ägnade större delen av deras samtal åt medeltida slavisk historia och beskrev samtalets syfte och innehåll. Analysen noterar att hans redogörelse bygger på hans egen beskrivning, medan FT stödde sig på tre anonyma källor och vägrade rätta sin artikel. Danmark och Sverige har kritiserat samtalet, en tvist som Yle-intervjun knappt berörde.

Alla sammanfattningar på svenska →

По-русски

Стубб опроверг утверждение FT о том, что Путин читал ему лекцию по средневековой истории. Президент Стубб опроверг сообщение Financial Times о том, что Путин большую часть их разговора посвятил средневековой истории славян, и описал цель и содержание звонка. В анализе отмечается, что его версия опирается на собственное описание, тогда как FT ссылалась на трёх источников, не названных по именам, и отказалась исправлять материал. Дания и Швеция раскритиковали этот разговор, однако в интервью Yle этот спор почти не затронули.

Все изложения на русском →

Eesti keeles

Stubb lükkab ümber FT väite, et Putin loengut tema keskaegsest ajaloost. President Stubb lükkas ümber Financial Timesi teate, et Putin kulutas suure osa nende kõnest keskaegse slaavi ajaloo peale, ning kirjeldas kõne eesmärki ja sisu. Analüüs märgib, et tema kirjeldus tugineb tema enda sõnadele, samas kui FT tugines kolmele nimetamata allikale ja keeldus loo parandamisest. Taani ja Rootsi on kõnet kritiseerinud, mida Yle'i intervjuu vaevalt käsitles.

Kõik kokkuvõtted eesti keeles →

Українською

Стубб заперечує твердження FT, що Путін читав йому лекцію з середньовічної історії. Президент Стубб відкинув репортаж Financial Times, що Путін більшу частину їхньої розмови говорив про середньовічну історію слов'ян, і описав мету та зміст розмови. В аналізі зазначено, що його версія базується на його власному описі, тоді як FT спиралася на трьох невказаних джерел і відмовилася виправляти свою історію. Данія та Швеція розкритикували цей дзвінок, але інтерв'ю Yle майже не торкнулося цієї суперечки.

Усі підсумки українською →

بالعربية

ستوب ينفي ادعاء فايننشال تايمز بأن بوتين ألقى عليه محاضرة في تاريخ العصور الوسطى. نفى الرئيس ستوب تقرير صحيفة فايننشال تايمز الذي ذكر أن بوتين قضى معظم اتصالهما في الحديث عن تاريخ السلاف في العصور الوسطى، ووصف هدف الاتصال ومضمونه. ويلاحظ التحليل أن روايته تستند إلى وصفه الشخصي، بينما اعتمدت فايننشال تايمز على ثلاثة مصادر مجهولة ورفضت تصحيح قصتها. وقد انتقدت الدنمارك والسويد الاتصال، وهو خلاف لم تتطرق إليه المقابلة مع هيئة YLE إلا بصورة طفيفة.

جميع الملخصات بالعربية ←

In English

Stubb denies FT claim that Putin lectured him on medieval history. President Stubb rejected the Financial Times report that Putin spent much of their call on medieval Slavic history, and described the call's purpose and content. The analysis notes his account rests on his own description, while FT relied on three unnamed sources and declined to correct its story. Denmark and Sweden have criticised the call, a dispute the Yle interview barely addressed.

More summaries in English →

Af-Soomaali

Stubb wuu diiday sheekada FT ee ah in Putin uu ka dhigay casharro taariikhda dhexe. Madaxweyne Stubb wuxuu diiday warbixinta Financial Times ee ahayd in Putin wicitaankooda inta badan ku bixiyay taariikhda dhexe ee Slaav, wuxuuna sharraxay ujeedada iyo waxa ku jiray wicitaanka. Falanqaynta waxay sheegaysaa in warkiisa uu ku salaysan yahay sharraxaadiisa laftiisa, halka FT ay ku tiirsanayd saddex isha aan la magacaabin, diduna ay ka diiday inay sixdo sheekadeeda. Denmark iyo Sweden way dhaleeceeyeen wicitaanka, khilaafkaas waxaa hadalka Yle uu si yar uga hadlay.

Dhammaan soo koobidda Af-Soomaali →

به فارسی

استوب ادعای فایننشال تایمز درباره درس تاریخ قرون وسطا دادن پوتین به او را رد کرد. رئیس‌جمهور استوب گزارش فایننشال تایمز را رد کرد که بر اساس آن پوتین بخش زیادی از گفت‌وگوی آنها را به تاریخ قرون وسطای اسلاوها اختصاص داده بود، و هدف و محتوای این تماس را توضیح داد. تحلیل نشان می‌دهد روایت او بر توصیف خودش استوار است، در حالی که فایننشال تایمز به سه منبع ناشناس متکی بوده و از اصلاح گزارش خود خودداری کرده است. دانمارک و سوئد از این تماس انتقاد کرده‌اند، موضوعی که مصاحبه یله به آن تقریباً نپرداخت.

همه خلاصه‌ها به فارسی ←

🗓️ Julkaistu ✏️ Päivitetty ⏱️ Lukuaika noin 5 min

Tärkeä uutinen: aiheesta kertoi 12 lähdettä, joten analyysi tehtiin muiden ohi heti.
Tekoälyn automaattisesti tuottama analyysi.

Tämä mediakriittinen analyysi on luotu automaattisesti tekoälyllä alkuperäisen uutisen, muiden medioiden uutisten ja avoimien taustalähteiden pohjalta: järjestelmä valitsee uutiset, kirjoittaa analyysit ja julkaisee ne automaattisesti. Tekoäly on tarkistanut analyysin lähteitä vasten ennen julkaisua. Ihminen ei tarkista analyyseja ennen julkaisua, mutta tarkistaa jälkikäteen satunnaisotoksen. Analyysi voi sisältää virheitä: tarkista olennaiset tiedot alkuperäisestä uutisesta ja niistä lähteistä, joihin tieto perustuu (linkit tekstissä ja analyysin lopussa). Näin analyysit syntyvät.

Huomio: alkuperäistä uutista on muokattu tämän analyysin julkaisun jälkeen ilman korjausmerkintää (havaittu viimeksi 31.10.2026 klo 20.16). Analyysi perustuu uutisen ensimmäiseen versioon, joten osa sen havainnoista voi näyttää nyt vanhentuneilta. Katso, mitä muutettiin.

Tarina jatkuu: 1 päivitys julkaisun jälkeen

Tarina jatkuu

  • : HS:n mukaan Stubb kiisti Ylen Ykkösaamussa Financial Timesin väitteen, jonka mukaan Putin olisi luennoinut puhelussa keskiaikaisesta slaavilaisesta historiasta. Stubb sanoi, ettei Putin pitänyt historialuentoa vaan esitti näkemyksensä tapahtumista vuoden 2014 jälkeen. HS:n mukaan Stubb kertoi myös Itämereen liittyvistä väärinkäsityksistä, joita puhelussa purettiin, sekä kritisoi CAS:n päätöstä Venäjän palauttamisesta jääkiekon MM-kisoihin. (HS.fi: Ylen Ykkösaamu | Stubb kiistää mediaväitteen: Putin ei luennoinut keskiaikaisesta… (julkaisija hs.fi))

Täydennykset on lisätty automaattisesti, kun aiheesta julkaistiin uutta tietoa. Ne eivät ole korjauksia: alla oleva analyysi on kirjoitettu ennen niitä eikä niitä ole huomioitu analyysin tekstissä.

Alkuperäinen uutisotsikko: Ylen Ykkösaamu | Stubb kertoi Putin-puhelusta: Emme halua nähdä Itämerta uutena Hormuzinsalmena (julkaisija hs.fi) (HS.fi)

HS.fi: seuraamistamme 88 jutusta 14 (16 %) muuttui julkaisun jälkeen ilman korjausmerkintää (90 vrk). Mediaraportti

Tasavallan presidentti Alexander Stubb kertoi lauantaina Ylen Ykkösaamussa tiistaisesta puhelustaan Venäjän presidentti Vladimir Putinille, jonka hän kävi yhdessä Norjan pääministeri Jonas Gahr Stören kanssa. Uutisen keskeinen anti on presidentin oma kuvaus puhelusta, ja sen arvo riippuu siitä, miten hyvin hänen väitteensä kestävät rinnakkaista tarkastelua.

Vladimir Putin
Kuvassa Venäjän presidentti Vladimir Putin.Kuva: Пресс-служба Президента РФ / Wikimedia Commons, CC BY 4.0 · lähde · lisenssi
Kuvassa oleva henkilö mainitaan uutisessa. Kuva ei ole uutisen tapahtumasta, ja sen on valinnut tekoäly.

Mitä alkuperäinen uutinen ei kertonut?

  • Norjan pääministeri Støre kiisti FT:n väitteen norjalaisen TV 2:n mukaan, ja Putin pyysi ensin esittämään näkemyksensä tilanteesta. (kaleva.fi)
  • Ruotsin ja Tanskan johtajat ovat kritisoineet puhelua, ja Tanskan Frederiksen sanoi, ettei puhelua koordinoitu muiden Euroopan maiden kanssa. (satakunnankansa.fi)

2 tietoa 2 lähteestä.

Muiden lähteiden kertomia tietoja, jotka puuttuvat julkaisijan HS.fi uutisesta. Tekoäly on koonnut ne lähteiden teksteistä.

Ydinsanoma ja keskeiset faktat

Lähde kertoo

Uutisen mukaan Stubb kiisti brittilehti Financial Timesin väitteen, jonka mukaan Putin olisi käyttänyt suuren osan puhelusta keskiaikaisen slaavilaisen historian kertaamiseen. Stubbin mukaan väite ei pidä paikkaansa: Putin esitti ensimmäisessä puheenvuorossaan näkemyksensä tapahtumista vuoden 2014 jälkeen, ja puhelussa oli paljon tuttuja viestejä Venäjän linjasta Krimin suhteen. Stubb kuvaili puhelua ”normaaliksi” ja ”konkreettiseksi” keskustelulle.

Vladimir Putin
Kuvassa Venäjän presidentti Vladimir Putin (kuva vuodelta 2012).Kuva: Russian Presidential Press and Information Office / Wikimedia Commons, CC BY 4.0 · lähde · lisenssi
Kuvassa oleva henkilö mainitaan uutisessa. Kuva ei ole uutisen tapahtumasta, ja sen on valinnut tekoäly.

Stubb kertoi myös, että puhelun tarkoituksena oli välittää Ukrainan viestejä Putinille ennen marraskuussa Abu Dhabissa käytävää neuvottelua, ja että keskustelussa käytiin läpi Zelenskyin kaksi keskeistä viestiä: kahdenvälinen keskustelu Putinin kanssa sekä de-eskalaatio, kuten energiatulitauko. Presidentin mukaan puhelussa selvennettiin myös Itämeren tilannetta. Hän sanoi, ettei Suomi halua nähdä Itämerta ”uutena Hormuzinsalmena” ja ettei Suomi pidä varjolaivaston toiminnasta. Stubb ilmoitti myös, ettei puhelu tarkoita Suomen irtautumista EU:n yhteisestä linjasta.

Lähteet ja todistusaineisto

Analyysin tulkinta

Haastattelu on Stubbin oma kuvaus, eikä siinä esitetä muita lähteitä puhelun sisällölle. Presidentti kertoo asioita, joita hän itse piti tärkeinä, ja jättää keskustelun yksityiskohdat tarkoituksella auki. Tämä on tavanomaista diplomaattisessa keskustelussa, mutta lukijan on syytä muistaa, ettei sisältöä ole voitu tarkistaa riippumattomasti.

Financial Timesin väitteen kumoamisen osalta tilanne on mielenkiintoisempi. Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre kiisti FT:n väitteen Norjan TV 2:lle, ja hänen mukaansa Putin pyysi ensin esittämään näkemyksensä tilanteesta, jonka jälkeen puheenvuorot jakautuivat kohtuullisen tasaisesti. Sekä Stubbin että Støren kertomukset ovat siis keskenään yhtenevät, mutta molemmat ovat puhelun osapuolia. FT puolestaan kertoi lähteiksi kolme nimetöntä lähdettä ja kieltäytyi korjaamasta juttuaan. Kyivpostin mukaan lehden edustaja sanoi tekevänsä juttunsa ”journalismin” mukaisesti, eikä sen lähteitä ole julkistettu. Näin ollen kumpikaan versio ei ole riippumattomasti todennettavissa.

Jonas Gahr Støre
Kuvassa Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre.Kuva: Kommunesektorens organisasjon / Wikimedia Commons, CC BY 2.0 · lähde · lisenssi
Kuvassa oleva henkilö mainitaan uutisessa. Kuva ei ole uutisen tapahtumasta, ja sen on valinnut tekoäly.

Kun tarkastellaan Stubbin väitteitä Ukrainan pyynnöstä, ne saavat tukea muualta. Tämä kertoo kuitenkin ensisijaisesti siitä, mitä Stubb on itse kertonut, eikä se ole riippumaton vahvistus.

Retoriikka ja sävy

Analyysin tulkinta

Stubbin sanavalinnat ovat tarkkoja ja hillittyjä. Tällainen kehystys korostaa, että kyse on harkitusta askeleesta eikä improvisaatiosta. Presidentti sanoo myös ”meidän pitää miettiä, mitä asialle tehdään”, kun hän puhuu Yhdysvaltain Venäjä-linjan mahdollisesta ristiriidasta Suomen intressien kanssa. Sävy on asiallinen, mutta siinä on myös kriittinen sivuääni Yhdysvaltoja kohtaan, joka ei ole juuri aiemmin julkisesti esitetty.

Uutisen kehystys on pääosin presidentin omassa äänessä. Toimittaja kysyy kysymyksiä, jotka antavat Stubbille tilaisuuden selittää linjaansa, mutta haastattelussa ei esitetty vastaväitteitä Tanskan tai Ruotsin johtajien kritiikille muuten kuin lyhyesti. Lukijan kannalta tämä tarkoittaa, että kritiikki näkyy vain sivuhuomautuksena.

Konteksti ja puuttuvat näkökulmat

Taustatieto lähteistä

Ruotsin ja Tanskan pääministerien kritiikki puhelua kohtaan on laajempi kuin haastattelussa käsitellään. Tanskan pääministeri Mette Frederiksen sanoi, ettei puhelua koordinoitu muiden Euroopan maiden kanssa, ja Ruotsin Ulf Kristersson kertoi, ettei hän saanut tietoa etukäteen. Stubb kiisti koordinoinnin puutteen ja sanoi kertoneensa keskeisille liittolaisille etukäteen, mukaan lukien kaikki Pohjoismaat. Ristiriita ei ole ratkennut julkisesti.

Stubbin Ylen haastattelussa ei juuri käsitelty Ruotsin ja Tanskan kritiikin sisältöä. Kun kyse on Pohjoismaiden yhtenäisyydestä, tämä on oleellinen puute. Ristiriita koskee sitä, kuinka hyvin Suomen ulkopoliittinen toiminta on koordinoitu liittolaisten kanssa, eikä pelkästään siitä, onko Venäjän kanssa keskusteltu.

Toinen puuttuva näkökulma koskee puhelun vaikutusta Ukrainan neuvotteluasemaan. Stubb kertoi, että Ukrainan viestit välitettiin, mutta haastattelussa ei kerrottu, mitä Venäjä vastasi konkreettisesti tulitaukoon tai energiainfrastruktuurin iskuihin liittyvään pyyntöön. Ilman tätä tietoa lukija ei voi arvioida, onko puhelu tuottanut mitään käytännön tulosta.

Tämäkin olisi hyvä tietää

  • Kritiikki Pohjoismaissa: Ruotsin ja Tanskan johtajat ovat kritisoineet puhelua julkisesti. Frederiksen sanoi Venäjällä olevan ”ei merkkejä” halusta rauhaan Euroopan kanssa, mutta tätä väitettä ei Stubbin haastattelussa juuri käsitelty.
  • FT:n väite ja sen kiistäminen: Kyivpost kertoo Støren vaatineen FT:tä korjaamaan juttunsa, ja lehti kieltäytyi. Tämä jättää kysymyksen auki, ja kaikki osapuolet pysyvät omissa versioissaan.
  • Yleisön mielipide: Ilta-Sanomien Taloustutkimuksen kyselyn mukaan 75 prosenttia vastaajista piti puhelua oikeana (34 prosenttia täysin samaa mieltä, 41 prosenttia jokseenkin samaa mieltä). Vastaajia oli 1 103, ja virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä.
  • Venäjän kanta: Putin kommentoi puhelua torstaina Kremlissä ja sanoi kannattavansa vuoropuhelua Euroopan kanssa. Hän sanoi myös, ettei Venäjä halua sotaa Euroopan kanssa. Stubbin ja Putinin kertomusten yhdistäminen ei kuitenkaan vahvista, mitä puhelussa sovittiin.
  • Hormuzin vertaus: Putin itse viittasi Itämeren Hormuzinsalmi-vertaukseen. Stubbin ja Putinin kuvaukset ovat tässä samansuuntaisia, mutta vertaus on esitetty molemmin puolin julkisesti, eikä sen sisältöä ole tarkistettu.

Kokonaisarvio: luotettavuus ja laatu

Uutinen tarjoaa presidentin oman ja asiallisen kuvauksen puhelusta, mutta sen arvo on rajallinen, koska sisältö ei ole riippumattomasti tarkistettavissa. Analyysin arvion mukaan haastattelun vahvuus on siinä, että presidentti otti kantaa suoraan FT:n väitteeseen ja kertoi puhelun tavoitteet. Heikkous on se, ettei puhelun sisältöä, sen tuloksia tai Pohjoismaiden kritiikin laajuutta käsitelty riittävästi.

Lukijan kannattaa pitää mielessä, että Stubb on puhelun osapuoli, joten hänen kuvauksensa on luonnollisesti myönteinen. Se on kuitenkin perusteltu ja johdonmukainen niiden tietojen kanssa, joita muut lähteet vahvistavat, kuten Ukrainan pyynnön ja puhelun ajankohdan. Epävarmuus koskee lähinnä puhelun sisältöä ja tuloksia, joista ei vielä ole luotettavaa riippumatonta tietoa.

Samasta aiheesta ovat kertoneet myös:

✓ 4/4 tekoälyä (OpenAI, Claude, Gemini, Grok) vahvisti toisistaan riippumatta analyysin kaikki 6 keskeistä väitettä lähteistä.

Länsimaiset tekoälyt: Yhdysvallat: OpenAI (USA), Anthropic Claude (USA), Google Gemini (USA), xAI Grok (USA) · Eurooppa: Mistral (Ranska)

Kartta: Presidentinlinna© OpenStreetMap-tekijät
📍 Tapahtumapaikka kartalla: Presidentinlinna
Kartta ladataan tämän sivuston palvelimelta, joten IP-osoitteesi ei välity karttapalvelulle. Avaa OpenStreetMapissa · Google Mapsissa (vie palveluun).

Alkuperäistä uutista on muokattu julkaisun jälkeen ilman korjausmerkintää (hiljainen korjaus) (HS.fi)

  • Otsikko muuttui 31.10. klo 14.14–20.16 välillä:EnnenYlen Ykkösaamu | Stubb kertoi Putin-puhelusta: Emme halua nähdä Itämerta uutena HormuzinsalmenaNytYlen Ykkösaamu | Stubb kiistää mediaväitteen: Putin ei luennoinut keskiaikaisesta slaavilaisesta historiasta

Sivusto lukee alkuperäisen uutisen minuutin välein vuorokauden ajan (harvemmin, jos median palvelin rajoittaa hakuja) ja vertaa koko tekstiä lisäksi tunnin, 3 tunnin, 6 tunnin, vuorokauden ja viikon kuluttua analyysin julkaisusta. Muutosten kuvaus on tekoälyn tekemä. Analyysi on kirjoitettu uutisen ensimmäisen version perusteella.

Miten lähteet kertoivat tapauksesta

  • HSalkuperäinen uutinen

    Stubbin kiistämä FT:n väite historialuennosta ja Itämeren vertaus Hormuzinsalmeen

    Perustuu: Stubbin Ylen Ykkösaamun haastattelu

  • Puhelun merkitys ja mahdollisuus kuulla suoraan Venäjän johtajan näkemyksiä

    Perustuu: Stubbin haastattelu Ylen Ykkösaamussa

  • Puhelun sisältö ja kritiikki Tanskan ja Ruotsin johdosta

    Perustuu: Stubbin haastattelu Ylen Ykkösaamussa

Tekoälyn yhteenveto juttujen teksteistä.

Keskeiset väitteet ja niiden tuki (0 vahvistettu, 6 osittain, 0 epävarma)

Tekoäly on tarkistanut analyysin tärkeimmät tosiasiaväitteet lähteiden tekstejä vasten. Väitteen tuki arvioidaan erikseen lähteen tyypistä: myös viranomaisen tieto voi olla alustavaa. Samaa tiedotetta toistavat mediat lasketaan yhdeksi lähteeksi.

  • Osittain vahvistettu: Stubb kiisti FT:n väitteen, jonka mukaan Putin käytti puhelussa suuren osan historialuennoimiseen.
    Lähteet:
    hs.fi
    kaleva.fi
    satakunnankansa.fi
    riippumattomia: 1
    Kaikki kolme lähdettä toistavat Stubbin oman kiistämisen. Vain Stubbin kanssa samansuuntainen lausunto, joten riippumatonta vahvistusta ei ole.
  • Osittain vahvistettu: Puhelu tehtiin Ukrainan pyynnöstä ja sen tarkoituksena oli välittää Ukrainan viestejä Venäjälle.
    Lähteet:
    kaleva.fi
    satakunnankansa.fi
    riippumattomia: 1
    Lähteet toistavat Stubbin kertomuksen. Verkkouutisten haastattelu tukee samaa, mutta se on myös Stubbin omaa kerrontaa.
  • Osittain vahvistettu: Stubb ja Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre soittivat Putinille tiistaina.
    Lähteet:
    hs.fi
    kaleva.fi
    riippumattomia: 1
    Puhelun tosiasia on kaikkien lähteiden yhteinen. Riippumattomuus on rajallinen, koska lähteet toistavat samaa tietoa ja puhelun osapuolet ovat itse kertoneet siitä.
  • Osittain vahvistettu: Putin esitti ensimmäisessä puheenvuorossaan näkemyksensä tapahtumista vuoden 2014 jälkeen, mukaan lukien Krimin.
    Lähteet:
    kaleva.fi
    satakunnankansa.fi
    riippumattomia: 1
    Vain Stubbin kuvaus puhelun sisällöstä, eikä siitä ole riippumatonta vahvistusta.
  • Osittain vahvistettu: Stubbin mukaan Suomi ja Norja eivät halua nähdä Itämerta uutena Hormuzinsalmena.
    Lähteet:
    hs.fi
    satakunnankansa.fi
    riippumattomia: 1
    Lausunto on Stubbin oma. Putin viittasi samaan vertaukseen, mutta sen sisältöä ei ole tarkistettu riippumattomasti.
  • Osittain vahvistettu: Stubb sanoi, ettei puhelu tarkoita Suomen irtautumista EU:n linjasta.
    Lähde: kaleva.fi
    riippumattomia: 1
    Yksi lähde ja Stubbin oma lausunto. Ruotsin ja Tanskan kritiikki ei ole ratkaistu, eikä lausunnon paikkansapitävyyttä voi arvioida tästä.

Korjaukset

  • 3.11.2026 klo 14.59 Tarkka korvaus (mediavertailu/ristiriita): "Frederiksen sanoi puhelua ei koordinoitu" → "Frederiksen sanoi, ettei puhelua koordinoitu"
Punainen = poistettu teksti, vihreä = korjattu teksti.

Miten tämä analyysi syntyi?

  • Alkuperäinen uutinen: 1
  • Taustalähteitä: 0
  • Vertailulähteitä (mediat ja tiedotteet): 6
  • Aiempia analyyseja: 3
  • Tarkistus: linkitetyt sivut avattu ja luettu, analyysi tarkistettu lähteitä vasten ennen julkaisua
  • Tekoälymallit:
    • Kirjoitus: Claude Haiku 5.5
    • Tarkistus ja kieliasu: Claude Haiku 5.5
    • Faktantarkistus (4 tekoälyä): GPT-4.1, Claude Sonnet 5.5, Gemini 3.8 Flash, Grok 4.6
    • Otsikko: Claude Sonnet 5.5
    • Vertailu (venäläinen, ei käytetä analyysissa): Yandex Alice AI
  • Arkistoitu: Internet Archive (1 tallenne, viimeisin 1.11.2026)

Luottamustaso

  • Lähteiden kattavuus: kohtalainen
  • Faktapohja: kohtalainen
  • Analyysin tulkinnan osuus: pieni (noin 25 % tekstistä)
  • Toisistaan riippumattomia alkuperäisiä tietolähteitä: 3 (useimmat mediat toistavat samaa lähdettä: Stubbin Ylen Ykkösaamun haastattelu, joten niitä ei laskettu erillisiksi vahvistuksiksi)
  • Keskeiset väitteet: 0/6 vahvistettu riippumattomasta lähteestä, 6 osittain (esim. vain yksi lähde tai osapuolen oma, sitä hyödyttävä ilmoitus), 0 epävarma
  • Alkuperäisen otsikon vastaavuus: vastaa sisältöä
Oliko analyysi selkeä ja hyvin perusteltu?
Miten arviotasi käytetään?
  • Arvioi kirjoitusta ja perusteluja, älä sitä, oletko samaa mieltä johtopäätöksestä tai pidätkö aiheesta.
  • Arvio on nimetön: arvioinnissa ei tallenneta IP-osoitettasi eikä aseteta evästeitä. Saman päivän tuplaäänet estetään tilapäisellä tunnisteella, joka vaihtuu vuorokausittain eikä yksilöi sinua.
  • Kun analyysi on saanut vähintään viisi arviota, ne muuttavat sen laatupisteitä enintään 10 pistettä (asteikko 0–100) ylös tai alas.
  • Laatupisteistä järjestelmä oppii, mikä tekoälymalli kirjoittaa selkeimmät ja parhaiten perustellut analyysit, ja käyttää sitä jatkossa useammin.
  • Arvio ei muuta tätä analyysia eikä vaikuta siihen, mistä aiheista kirjoitetaan. Arvioita ei lähetetä tekoälypalveluille.
  • Jos huomasit asiavirheen, ilmoita siitä virheilmoituksella: ne tarkistetaan ja korjataan erikseen.

Kysy analyysilta – tekoäly vastaa vain tämän analyysin ja sen lähteiden perusteella.

Kysymys tallennetaan ilman henkilötietoja; toistuvat kysymykset voidaan näyttää tällä sivulla. Enintään 5 kysymystä vuorokaudessa.

Uutisen sormenjälki

72
  • Laajuus 100
    Kuinka moni lähde kertoi samasta asiasta
  • Riippumattomuus 75
    Kuinka monta toisistaan riippumatonta tietolähdettä
  • Vahvistetut väitteet 50
    Osuus keskeisistä väitteistä, jotka vahvistuivat riippumattomista tai ensisijaisista lähteistä
  • Otsikon tarkkuus 100
    Vastasiko alkuperäinen otsikko uutisen sisältöä
  • Täydellisyys 56
    Jäikö alkuperäisestä uutisesta olennaista kertomatta
  • Pysyvyys 25
    Pysyikö alkuperäinen uutinen samana vai muutettiinko sitä hiljaa
  • Yksimielisyys 100
    Kertoivatko lähteet tapahtumista samalla tavalla

Pitkä terälehti = hyvä. Luku keskellä on arvioitujen ulottuvuuksien keskiarvo (0–100); katkoviivaiset eivät ole mukana. Katkoviivainen terälehti: tietoa ei vielä ole. Arvot perustuvat analyysin havaintoihin, jotka on tehnyt tekoäly. Vertaa muihin uutisiin →

Huomasitko virheen? Ilmoita siitä

Viesti tallennetaan ylläpitäjälle ilman tunnistetietoja.

🧬 Uutisen elinkaari: kuka kertoi ensin ja mitä sen jälkeen tapahtui
  1. ensimmäinen
    SuomiHS.fi julkaisi uutisen, johon tämä analyysi perustuu
  2. +8 min
    SuomiSatakunnan Kansa uutisoi (perustui: Stubbin haastattelu Ylen Ykkösaamussa)
  3. +1,2 h
    SuomiKaleva uutisoi (perustui: Stubbin haastattelu Ylen Ykkösaamussa)
  4. +5,6 h
    Tämä analyysi julkaistiin
  5. +7,6 h
    SuomiHS.fi muutti juttuaan ilman korjausmerkintää: Otsikko on muuttunut
  6. +7,9 h
    SuomiHS.fi HS:n mukaan Stubb kiisti Ylen Ykkösaamussa Financial Timesin väitteen, jonka mukaan Putin olisi luennoinut puhelussa keskiaikaisesta slaavilaisesta historiasta. Stubb sanoi, ettei Putin pitänyt historialuentoa vaan esitti näkemyksensä tapahtumista vuoden 2014 jälkeen. HS:n mukaan Stubb kertoi myös Itämereen liittyvistä väärinkäsityksistä, joita puhelussa purettiin, sekä kritisoi CAS:n päätöstä Venäjän palauttamisesta jääkiekon MM-kisoihin.

Julkaisuajat lähteiden sivuilta, muutokset sivuston seurannasta ja väitteiden ratkeaminen väitevahdista.

Lähteet ja taustat

Mitä tästä uutisesta kannattaa muistaa? Tiivistä se omin sanoin jakaessasi artikkelin.

Jaa analyysi
WhatsAppBlueskyXThreadsFacebookTelegramLinkedIn✉️ Sähköposti

Lue myös

Upota tämä analyysi omalle sivullesi

Esikatselu upotettavasta merkistä: Mediakriittinen analyysi