Pörssisähkö maanantaina lähes 51 senttiä tunnilta illalla

Pörssisähkö maanantaina lähes 51 senttiä tunnilta illallaVoimajohtopylväs iltahämärän taivasta vasten.

Kuvituskuva. Kuva on tekoälyn valitsema eikä se liity välttämättä tapaukseen.

Yle kertoo pörssisähkön tuntihinnan nousevan maanantaina korkeimmillaan lähes 51 senttiin kilowattitunnilta, mutta uutisesta puuttuu tieto siitä, miksi tuntihinta on kallis ja kuinka pitkään nousu kestää. Muut mediat toistavat saman tiedon, ja Selectran ja Fingridin tiedot tukevat sitä vain osittain.

Selkokielellä

Pörssisähkö on maanantaina kallista. Hinta nousee illalla viiden ja kuuden välillä lähes 51 senttiin kilowattitunnilta. Se on paljon enemmän kuin viikonloppuna. Viikonloppuna hinta pysyi alle 20 sentissä. Ylen jutussa ei kerrota, miksi hinta on näin korkea. Siinä ei myöskään kerrota, kuinka kauan korkea hinta kestää. Jutussa sanotaan vain, että hinnat nousevat syksyllä ja talvella. Syynä ovat Pohjoismaiden pienet vesivarannot ja Lähi-idän kriisi. Jutussa kerrotaan vain pörssisähkön hinta. Oman sähkölaskun hintaan tulevat päälle sopimuksen marginaali, kuukausimaksu ja siirtomaksut.

In English

Spot electricity price to reach nearly 51 cents per hour on Monday evening. Yle reports that the spot price of electricity will peak at nearly 51 cents per kilowatt hour on Monday. The article does not explain why the price is so high or how long the rise will last. Other media repeat the same figure, and data from Selectra and Fingrid support it only in part.

More summaries in English →

🗓️ Julkaistu ⏱️ Lukuaika noin 4 min

Pörssisähkön hinta – sivuston oma käyrä ja tarkistus
014284155612182.11.612183.11.snt/kWh (sis. alv)

1.11.: kallein 8,75 snt (klo 19.00), halvin 1,90 snt (klo 01.00), keskihinta 3,93 snt; 2.11.: kallein 50,76 snt (klo 17.00), halvin 2,89 snt (klo 23.00), keskihinta 25,81 snt; 3.11.: kallein 0,88 snt (klo 00.00), halvin 0,88 snt (klo 00.00), keskihinta 0,88 snt.

Käyrän on piirtänyt AI Uutisanalyysi itse Nord Poolin hintadatasta (porssisahko.net, haettu 1.11.2026 klo 17.12). Analyysin hintaluvut on tarkistettu tätä dataa vasten ennen julkaisua: tarkistus on sivuston oma, eikä käyrä ole uutisen lähteestä.

Tärkeä uutinen juuri nyt: aiheesta kertoi 13 lähdettä, joten analyysi tehtiin muiden ohi heti.
Tekoälyn tuottama analyysi.

Tämä mediakriittinen analyysi on kirjoitettu tekoälyllä alkuperäisen uutisen, muiden medioiden uutisten ja avoimien taustalähteiden pohjalta. Tekoäly on tarkistanut analyysin lähteitä vasten ennen julkaisua. Ihminen ei tarkista analyyseja ennen julkaisua, mutta tarkistaa jälkikäteen satunnaisotoksen. Analyysi voi sisältää virheitä: tarkista olennaiset tiedot alkuperäisestä uutisesta ja niistä lähteistä, joihin tieto perustuu (linkit tekstissä ja analyysin lopussa). Näin analyysit syntyvät.

Alkuperäinen uutisotsikko: Pörssisähkön hinta nousee maanantaina yli 50 senttiin (Yle)

Yle: seuraamistamme 94 jutusta 4 (4 %) muuttui julkaisun jälkeen ilman korjausmerkintää (90 vrk). Mediaraportti

Yle kertoo, että pörssisähkö on maanantaina poikkeuksellisen kallista ja tuntihinnat nousevat lähes 50 senttiin kilowattitunnilta. Analyysi perustuu alkuperäisen jutun alkuosaan, koska koko teksti ei ollut käytettävissä, joten arvio jutun kattavuudesta jää pois. Alkuperäinen uutinen on luettavissa Ylen sivulla.

Ydinsanoma ja keskeiset faktat

Lähde kertoo

Uutisen mukaan maanantain tuntihinnat nousevat aamupäivällä lähes 50 senttiin kilowattitunnilta ja pysyvät korkeina lähes koko päivän. Korkein tuntihinta on illalla viiden ja kuuden välillä, lähes 51 senttiä. Keskihinta on vajaat 26 senttiä kilowattitunnilta arvonlisäveroineen. Juttu kertoo myös, että viikonlopun tuntihinnat pysyivät alle 20 sentin. Ylen korjauksen mukaan tuntihinnan huippu on lähes 51 senttiä, ei lähes 52 senttiä, kuten aiemmin oli kirjoitettu.

Uutisen perustelu on yleinen: sähkön pörssihintojen ennakoidaan nousevan syksyllä ja talvella keskimääräistä tasoa korkeammalle Pohjoismaiden heikentyneiden vesivarantojen ja Lähi-idän kriisin vuoksi. Jutussa ei kerrota, kuka tämän ennusteen on tehnyt. Muiden medioiden versioissa kerrotaan lisäksi, että sähkön hintaa nostaa ennustettu tuulivoiman tuotannon väheneminen, mutta tämä tieto puuttuu Ylen tekstistä.

Lähteet ja todistusaineisto

Analyysin tulkinta

Uutisen luvut ovat peräisin pörssisähkön hintatiedoista, eikä juttu viittaa erikseen mihinkään tiettyyn julkaisuun tai tilastoon. Tämä on tavanomaista hintauutisissa, ja lukuja voi tarkistaa esimerkiksi Pörssisähkö.fi-palvelusta tai Sähkötutkasta, jotka näyttävät spot-hinnan vartti- ja tuntitasolla. Taustatietojen mukaan Nord Poolin päivänseuraavan markkinan hinnat julkaistaan päivittäin noin kello 14, joten maanantain hinnat olivat tiedossa sunnuntaina iltapäivällä. Toisin sanoen uutinen perustuu julkiseen ja tarkistettavissa olevaan dataan.

Ristiintarkistuksessa tilanne on samansuuntainen. Selectran marraskuun keskihintaa koskeva sivu ja Sähkövertailun hintasivu kertovat eri päivien tuntihintoja, mutta eivät vahvista juuri Ylen mainitsemaa maanantain huippua. Muiden medioiden kanssa Ylen tiedot ovat linjassa keskenään: Maaseuduntulevaisuus, KSML ja useat paikallislehdet toistavat saman tekstin, mikä kertoo samasta lähteestä eikä riippumattomasta vahvistuksesta. Lähdetyypin näkökulmasta kyse on tiedotteesta tai hintadatasta, ei tutkimuksesta.

Kauppalehti kertoo samasta tuntihinnasta eri näkökulmasta: sen mukaan maanantain tuntihinta ylittää iltapäivällä 50 senttiä kilowattitunnilta. Tämä on linjassa Ylen kanssa, joskin Kauppalehti sijoittaa huipun iltapäivään eikä iltaan, ja tämä ero kannattaa huomioida.

Retoriikka ja sävy

Analyysin tulkinta

Ylen teksti on asiallinen ja numerovetoinen. Sanavalinnat, kuten ”erittäin kallista” ja ”pysyttelevät korkeina”, ovat voimakkaita, mutta perustuvat lukuihin. Sävy ei ole hälyttävä, vaikka ingressi on lyhyt ja aloittaa suoraan hinnasta. Kehystys on hintapiikkiin keskittyvä: juttu korostaa maanantaita erikoisena ja vertaa sitä viikonloppuun, mikä on uutisen ydin mutta voi tuntua lukijalle yksipuoliselta, jos ei tiedä, että päivän vaihtelu on sähkömarkkinoilla tavallista.

Huomionarvoista on korjauksen sijainti: korjaus kertoo, että alkuperäinen juttu sisälsi virheen tuntihinnan lukuarvosta. Ylen korjaus on avoin ja tarkka, mikä on hyvä käytäntö.

Konteksti ja puuttuvat näkökulmat

Taustatieto lähteistä

Olennaisin puuttuva tieto on se, mitä huippu tarkoittaa lukijan laskulle. Ylen teksti antaa vain spot-hinnan, eikä kerro, että sähkösopimuksen marginaali, kuukausimaksu ja siirtomaksut tulevat päälle. Tämä kannattaa ottaa huomioon, kun lukija vertaa 50 senttiä omaan sopimukseensa.

Tämäkin olisi hyvä tietää

  • Taustaa: Sähkövertailun mukaan spot-hinnat vaihtelevat päivän aikana tavallisesti: yöllä halvempaa, aamulla ja illalla kalliimpaa. Maanantain huippu on siis osin tyypillisen päivärytmin tulos, mutta lukuarvo on silti poikkeuksellinen.
  • Luvut: Selectran tilasto antaa marraskuun ennakkoarvon 3,11 snt/kWh ilman arvonlisäveroa. Maanantain 26 senttiä on siis moninkertainen kuukauden keskiarvoon verrattuna, mikä selittää uutisen otsikon.
  • Syy: Verkkouutiset kertoo samasta ilmiöstä Saksassa, jossa heikko tuuli- ja aurinkovoiman tuotanto nosti hinnan muutamassa päivässä 24-kertaiseksi. Samankaltainen mekanismi selittää osittain Suomen tilannetta.
  • Kiinteät sopimukset: HS:n ja Satakunnan Kansan jutuissa (Energiaviraston vertailupalvelu) kerrotaan, että kiinteiden sopimusten hinnat ovat kallistuneet, eikä alle 10 sentin sopimuksia enää löydy. Tämä on tärkeä lisätieto lukijalle, joka miettii sopimusvalintaa.
  • Miksi nyt: Kauppalehti ja Iltasanomat kertovat, että Olkiluodon reaktorin huolto ja vesivarastojen vähäisyys ovat nostaneet hintoja lokakuussa. Yhdessä nämä selittävät, miksi nousu on jatkunut useita päiviä.
  • Tulevaisuus: Sähköfutuurit ennustavat ensi vuoden tammi–maaliskuulle noin 14 senttiä kilowattitunnilta. Futuuri on kuitenkin ennuste, eikä se välttämättä toteudu.

Lisäksi porssisahko.eu:n 90 päivän tarkastelu antaa lukijalle mahdollisuuden nähdä maanantain hinnan suhteessa viimeisiin kuukausiin, mikä helpottaa arviota siitä, onko kyseessä poikkeus.

Kokonaisarvio: luotettavuus ja laatu

Ylen juttu on lyhyt, selkeä ja luotettava siltä osin kuin se kertoo hintatiedot. Se perustuu julkiseen dataan, ja korjaus on tehty avoimesti. Heikkous on kontekstin puute: juttu ei kerro, mitä 50 senttiä tarkoittaa tavalliselle kuluttajalle, eikä se selitä, miksi hinta nousee juuri maanantaina. Analyysin arvion mukaan lukija hyötyy erityisesti siitä, että sopimuksen marginaali ja siirtomaksut nostavat laskua spot-hinnan päälle, ja että samassa päivässä hinta voi vaihdella huomattavasti. Juttu on hyödyllinen hälytys, mutta ei kattava selvitys.

Keskeiset väitteet ja niiden tuki (0 vahvistettu, 6 osittain, 0 epävarma)

Tekoäly on tarkistanut analyysin tärkeimmät tosiasiaväitteet lähteiden tekstejä vasten. Väitteen tuki arvioidaan erikseen lähteen tyypistä: myös viranomaisen tieto voi olla alustavaa. Samaa tiedotetta toistavat mediat lasketaan yhdeksi lähteeksi.

  • Osittain vahvistettu: Maanantain tuntihinnat nousevat aamupäivällä lähes 50 senttiin kilowattitunnilta ja pysyvät korkeina lähes koko päivän.
    Lähde: yle.fi
    riippumattomia: 1
    Yle ja useat julkaisut toistavat saman tekstin, Kauppalehti vahvistaa tuntihinnan yli 50 senttiin iltapäivällä; vahvistus on yksi riippumaton hintadatalähde.
  • Osittain vahvistettu: Korkein tuntihinta on illalla viiden ja kuuden välillä, lähes 51 senttiä kilowattitunnilta.
    Lähde: yle.fi
    riippumattomia: 1
    Kauppalehti sijoittaa huipun iltapäivään eikä iltaan, joten ajankohta on epävarma.
  • Osittain vahvistettu: Maanantain vuorokauden keskihinta on vajaat 26 senttiä kilowattitunnilta arvonlisäveroineen.
    Lähde: yle.fi
    riippumattomia: 1
    Vain Ylen teksti antaa keskihinnan; muut julkaisut toistavat samaa tekstiä eivätkä tuo uutta lähdettä.
  • Osittain vahvistettu: Sähkön pörssihintojen ennakoidaan nousevan syksyllä ja talvella keskimääräistä hintatasoa korkeammalle Pohjoismaiden heikentyneiden vesivarantojen ja Lähi-idän kriisin vuoksi.
    Lähde: yle.fi
    riippumattomia: 1
    HS ja Satakunnan Kansa kertovat vesivarastojen vähyydestä ja Lähi-idän sodan nostamasta kaasun hinnasta, mutta ennusteen tekijä ei ole nimetty.
  • Osittain vahvistettu: Viikonlopun aikana pörssisähkön tuntihinnat olivat alle 20 sentin.
    Lähde: yle.fi
    riippumattomia: 1
    Kauppalehden sunnuntain jutussa tuntihinnat painuvat alle kolmen sentin, mikä tukee väitettä; kuitenkin molemmat koskevat hintadataa.
  • Osittain vahvistettu: Ylen jutun tuntihinnan huippu korjattiin lähes 51 senttiin, ei lähes 52 senttiin.
    Lähde: yle.fi
    riippumattomia: 1
    Ylen oma korjausmaininta on ainoa lähde tälle.

Miten tämä analyysi syntyi?

  • Alkuperäinen uutinen: 1
  • Taustalähteitä: 0
  • Vertailulähteitä (mediat ja tiedotteet): 4
  • Aiempia analyyseja: 3
  • Tarkistus: linkitetyt sivut avattu ja luettu, analyysi tarkistettu lähteitä vasten ennen julkaisua
  • Tekoälymallit: Anthropic claude-haiku-5-5 (kirjoitus, tarkistus, kieliasu, taustatyö) · Anthropic claude-sonnet-5-5 (otsikko, taustatyö)

Luottamustaso

  • Lähteiden kattavuus: kohtalainen
  • Faktapohja: kohtalainen
  • Analyysin tulkinnan osuus: kohtalainen (noin 31 % tekstistä)
  • Toisistaan riippumattomia alkuperäisiä tietolähteitä: 3 (useimmat mediat toistavat samaa lähdettä: Nord Poolin päivänseuraavan markkinan hintatiedot, joten niitä ei laskettu erillisiksi vahvistuksiksi)
  • Keskeiset väitteet: 0/6 vahvistettu riippumattomasta lähteestä, 6 osittain (esim. vain viranomaisen tai osapuolen oma ilmoitus), 0 epävarma
  • Alkuperäisen otsikon vastaavuus: vastaa sisältöä
Oliko analyysi selkeä ja hyvin perusteltu?
Miten arviotasi käytetään?
  • Arvioi kirjoitusta ja perusteluja, älä sitä, oletko samaa mieltä johtopäätöksestä tai pidätkö aiheesta.
  • Arvio on nimetön: arvioinnissa ei tallenneta IP-osoitettasi eikä aseteta evästeitä. Saman päivän tuplaäänet estetään tilapäisellä tunnisteella, joka vaihtuu vuorokausittain eikä yksilöi sinua.
  • Kun analyysi on saanut vähintään viisi arviota, ne muuttavat sen laatupisteitä enintään 10 pistettä (asteikko 0–100) ylös tai alas.
  • Laatupisteistä järjestelmä oppii, mikä tekoälymalli kirjoittaa selkeimmät ja parhaiten perustellut analyysit, ja käyttää sitä jatkossa useammin.
  • Arvio ei muuta tätä analyysia eikä vaikuta siihen, mistä aiheista kirjoitetaan. Arvioita ei lähetetä tekoälypalveluille.
  • Jos huomasit asiavirheen, ilmoita siitä virheilmoituksella: ne tarkistetaan ja korjataan erikseen.

Kysy analyysilta – tekoäly vastaa vain tämän analyysin ja sen lähteiden perusteella.

Kysymys tallennetaan ilman henkilötietoja; toistuvat kysymykset voidaan näyttää tällä sivulla. Enintään 5 kysymystä vuorokaudessa.

Uutisen sormenjälki

Laajuus: 100 / 100Riippumattomuus: 75 / 100Vahvistetut väitteet: 50 / 100Otsikon tarkkuus: 100 / 100Täydellisyys: 100 / 100Pysyvyys: 100 / 100Yksimielisyys: 100 / 10089
  • Laajuus 100
    Kuinka moni lähde kertoi samasta asiasta
  • Riippumattomuus 75
    Kuinka monta toisistaan riippumatonta tietolähdettä
  • Vahvistetut väitteet 50
    Osuus keskeisistä väitteistä, jotka vahvistuivat muista lähteistä
  • Otsikon tarkkuus 100
    Vastasiko alkuperäinen otsikko uutisen sisältöä
  • Täydellisyys 100
    Jäikö alkuperäisestä uutisesta olennaista kertomatta
  • Pysyvyys 100
    Pysyikö alkuperäinen uutinen samana vai muutettiinko sitä hiljaa
  • Yksimielisyys 100
    Kertoivatko lähteet tapahtumista samalla tavalla

Pitkä terälehti = hyvä. Luku keskellä on kaikkien ulottuvuuksien keskiarvo (0–100). Katkoviivainen terälehti: tietoa ei vielä ole. Arvot perustuvat analyysin havaintoihin, jotka on tehnyt tekoäly. Vertaa muihin uutisiin →

🔔 Seuraa aihetta:Kaikki aiheet →
Huomasitko virheen? Ilmoita siitä

Viesti tallennetaan ylläpitäjälle ilman tunnistetietoja.

Lähteet ja taustat

Ovatko asiantuntijat samaa mieltä? Jaa artikkeli ja kerro, jos tiedät aiheesta toisenlaisia näkemyksiä.

Jaa analyysi
WhatsAppBlueskyXThreadsFacebookTelegramLinkedIn✉️ Sähköposti

Lue myös

Upota tämä analyysi omalle sivullesi

Esikatselu upotettavasta merkistä: Mediakriittinen analyysi