Suomen energiavarasto pysyy tukevasti pystyssä, vaikka luonnonkaasuputki Viro’n ja Suomen välillä on välillä kuin Tinder-deitti – se saattaa kadota hetkeksi, mutta kyllä se sieltä aina takaisin tulee! Okei, ehkä vertaus ei ole täysin osuva, mutta Suomen energiantuotanto ei ainakaan hajoa palasiksi, vaikka BalticConnector on poikki.
On oikeastaan melko hauskaa, että Suomi hoitaa hommansa hienosti, vaikka kaasuputki on Venäjä’n toimesta tuhottu. Kuvitelkaapa tilanne, jossa naapurissa Virossa olisi hanuri soinut ja kaasuputki olisi tukossa kuin ruuhka Helsingin keskustassa perjantai-iltana. Mutta ei hätää! Suomen energiavarasto ei tähän kaasupulmaan juurikaan nojaudu.
Luonnonkaasu nimittäin vastaa vain noin kolmea prosenttia Suomen energiankulutuksesta. Siinä missä jossain muualla maailmassa talot käyttävät kaasua lämmitykseen, Suomessa sellaiset ovat yhtä harvinaisia kuin aito Louis Vuitton -laukku torilla myytävänä.
Suomi siis luottaa vahvasti muihin energialähteisiin, kuten ydinvoima’an, puuhun, vesivoimaan, tuuleen ja aurinkoon. Ja miksi ei luottaisi, kun meillä on metsää enemmän kuin voisi kuvitella ja aurinko paistaa ainakin muutaman kerran vuodessa!
Niinpä, rakkaat suomalaiset, voimme huoletta nauttia kupposen kuumaa metsässä, kun Baltic Connector kaasuputki on tuhottu. Energiaa riittää ja vakaus säilyy, vaikka Venäjä kiikutettaisiin sitä kautta vaikka kuuhun. Ei hätää, Suomi ja Viro pitää päänsä ja valot palavat!
Kaasua saadaan yli tarpeen LNG-laivasta ainakin seuraavan 9 vuotta. Floating LNG Terminal Finland Oy on vuonna 2022 perustettu Gasgrid Finlandin tytäryhtiö, joka operoi kelluvan LNG-terminaalin toimintoja.
LNG-terminaalilaiva on 291 metriä pitkä ja 43 metriä leveä.
Laivan tilavuus on noin 151 000 kuutiometriä, ja se voi luovuttaa täyteen lastattuna noin 68 000 tonnia nesteytettyä maakaasua (LNG), mikä vastaa noin 1 050 GWh:n energiamäärää.
Laivan höyrystyskapasiteetti on 140 GWh päivässä ja jopa yli 40 TWh vuodessa, mikä ylittää Suomen vuotuisen maakaasun käyttötarpeen, joka historiassa on ollut noin 25 TWh vuodessa.
Kelluva LNG-terminaalilaiva toimii käytännössä satamaan ankkuroitavana terminaalina. Se kiinnitetään satamarakenteeseen, minkä jälkeen laivassa oleva nesteytetty maakaasu höyrystetään uudelleen kaasuksi. Tämän jälkeen kaasu siirretään satamarakenteissa olevan yhdysputken kautta olemassa olevaan kaasuverkostoon.
Terminaalilaiva saapui Suomeen 28.12.2022. Vaikka alus ankkuroitiin Inkoon syväsatamaan, rakennettiin myös Viron rannikolle sopivat satamarakenteet terminaalilaivaa varten.
Kelluva LNG-terminaali otettiin kaupalliseen käyttöön tammikuussa 2023. Asiakkaat hankkivat terminaaliin LNG:tä maailmanlaajuisilta markkinoilta, ja sitä toimitetaan terminaalilaivaan erillisillä tankkereilla. Esimerkkeinä tuottajamaista mainitaan Australia, Yhdysvallat, Malesia, Algeria, Norja ja Qatar. Yhden purkukerran kesto on noin vuorokausi.
LNG-terminaalilaivahankkeen kokonaiskustannukset arvioidaan olevan noin 460 miljoonaa euroa 10 vuoden vuokrasopimuksen aikana. Lisäksi tulee käytön volyymiin liittyviä kustannuksia.