Kaliningradin tulevaisuus herättää huolta Puolassa ja Liettuassa.
Kaliningradin alue, entinen Königsberg, on ajan saatossa muuttunut merkittäväksi sotilastukikohdaksi, mikä aiheuttaa huolta naapurimaille Puola’lle ja Liettua’lle. Alueen strateginen merkitys Venäjän sotilaallisille toiminnoille on tehnyt siitä ongelmallisen naapurivaltioille. Viimeaikaiset tapahtumat ja Venäjän toimet ovat herättäneet kysymyksiä Kaliningrad’in tulevaisuudesta, erityisesti mahdollisen Moskova’n hallinnon luhistuessa.
Yksi esitetty ratkaisu on tehdä Kaliningradista EU:n hallitsema alue. Puolassa nähdään tämä ehdotus toisen maailmansodan aikaisen vääryyden oikaisuna, kun alue, alkuperäiseltä nimeltään Königsberg, siirtyi Neuvostoliitolle sotien seurauksena. Kaliningradin rooli on myös muuttunut Vladimir Putin’in valtakaudella, kun alue toivoi erityistalousaluetta ja integraatiota länteen. Puolassa puhutaan Kaliningradista “uppoamattomana lentotukialuksena” sen sotilaallisten toimintojen vuoksi, jotka nähdään merkittävänä sotilaallisena uhkana Puola’lle.
Vaikka Venäjän hyökkäyssodan aikana Kaliningradissa sijaitsevien varuskuntien varustelu on pienentynyt, ja Venäjän sotilaiden määrä laskenut, asiantuntijat varoittavat, että uhka voi kasvaa Venäjän toipuessa. Puolassa on kuitenkin ollut vähän keskustelua Kaliningradin tulevaisuudesta, sillä harva odotti Venäjän vallan murenevan.
Kaliningradin alueen uudelleennimeäminen puolankieliseksi osoittaa Puolan halun palauttaa alueelle sen alkuperäinen identiteetti. Samalla Puola kuitenkin kyseenalaistaa Venäjän vallan muuttumisen tulevaisuudessa, uskoen, että Venäjän seuraava johtaja voi olla samankaltainen kuin Vladimir Putin, eikä Venäjän jakautuminen ole todennäköistä.
Tutkija Ryszard Machnikowski korostaa, että Venäjän kansa on entistä tiukemmin hallinnon kontrollin alla, mutta naapurimaiden on silti valmistauduttava Venäjän tuleviin hyökkäyksiin. Ukrainan tilanteen rauhoituttua Venäjä saattaa valmistautua uuteen sotaan, ja naapurimaiden on varauduttava puolustautumaan Venäjän aggressioita vastaan.
Puolan ja Liettua’n on pyrittävä vähentämään Venäjän sotilaallista uhkaa, mutta keinot siihen ovat rajalliset. Puolassa toivotaan myös muiden Nato-maiden, kuten Suomen, Ruotsi’n, Latvia’n, Viro’n, Britannia’n ja USA:n, tukevan Puolaa ja Liettuaa mahdollisessa konfliktissa. Tutkija tunnustaa kuitenkin, että kaikki Nato-maat eivät välttämättä tukisi Puolaa ja Liettuaa.
Liettuassa on jo käyty keskustelua Kaliningradin tulevaisuudesta, mutta suunnitelmista ei haluta puhua julkisesti. Kaliningradin demilitarisointi ja laajempi keskustelu alueen tulevaisuudesta voisivat olla mahdollisia vaihtoehtoja, mutta ne riippuvat pitkälti sodan lopputulemasta. Venäjä ylläpitää Kaliningradia Liettuan kautta, mikä herättää epäilyksiä alueella olevista joukoista ja aseista.
Kaliningradin tulevaisuus jää epävarmaksi, ja naapurimaat seuraavat tilannetta huolestuneina. Venäjän armeijan kehitys ja asenteet tulevat vaikuttamaan ratkaisevasti siihen, miten Kaliningradin asema muotoutuu tulevaisuudessa.