Suomi toimittaa 106 miljoonan euron arvosta sotilasapua, ilmoitti Suomen puolustusministeriö 21. joulukuuta.
Toimituksen yksityiskohtia ei ole julkistettu “operaatioiden luonteen ja avun turvallisen toimituksen takaamiseksi”, mutta paketti ottaa huomioon “sekä Ukrainan tarpeet että Suomen puolustusvoimien resurssitilanteen”, puolustusministeriö totesi.
“Suomi on sitoutunut tukemaan Ukrainaa sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä”, sanoi puolustusministeri Antti Hakkanen.
Suomi on tähän mennessä toimittanut Ukrainalle 1,6 miljardin euron arvosta sotilasapua, ministeriön mukaan.
Venäjä on viime viikon aikana esittänyt useita peitellysti uhkaavia viestejä Suomelle.
Venäjän presidentti Vladimir Putin sanoi 17. joulukuuta, että Suomella “tulee nyt olemaan ongelmia” sen jälkeen, kun maa liittyi NATOon.
Suomi liittyi NATOon maaliskuussa 2023 jättäessään jäsenyyshakemuksen toukokuussa 2022 Venäjän Ukrainaan kohdistaman täysimittaisen hyökkäyksen jälkeen.
Valtiollisessa televisiohaastattelussa Putin lupasi, että Venäjä perustaa “Leningradin sotilasalueen” Suomen rajalle ja keskittää joukkojaan sinne.
Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Maria Zakharova sanoi 19. joulukuuta, että 18. joulukuuta allekirjoitettu Yhdysvaltain ja Suomen kahdenvälinen puolustusyhteistyösopimus ei jää “vastaamatta”.
Sopimus vahvistaa molempien maiden puolustussiteitä ja antaa Yhdysvalloille pääsyn 15 suomalaiseen sotilaslaitokseen, mukaan lukien neljään lentotukikohtaan ja yhteen laivastotukikohtaan.
“Suomi tietää melkein paremmin kuin kukaan, mikä on pelissä Ukrainalle. Vuonna 1939 suomalaiset kohtasivat myös Venäjän hyökkäyksen ja osoittivat, että vapaa kansakunta voi vastustaa uskomattoman voimakkaasti ja sitkeästi”, sanoi USA:n ulkoministeri Antony Blinken.