Unkarin pääministeri Viktor Orbán otti jälleen kerran kantaa Venäjän toimintaan Ukrainassa vuotuisessa lehdistötilaisuudessaan Budapestissa 21. joulukuuta. Hän kiisti Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan olevan sota, kutsuen sitä sen sijaan “erikoisoperaatioksi”. Orbánin näkemykset heijastavat Kremlin käyttämää terminologiaa, mikä on herättänyt huolta Euroopassa.
Unkari on säilyttänyt läheiset suhteet Venäjään sen jälkeen, kun maa aloitti täysimittaisen hyökkäyksensä Ukrainaa vastaan helmikuussa 2022. Budapest on toistuvasti vastustanut sanktioita Moskovaa vastaan ja estänyt EU:n tuen Kiovalle. Orbánin mukaan tilanne ei ole sota, koska virallista sodanjulistusta ei ole tehty. Hän viittasi myös siihen, että Venäjän yleinen mobilisaatio ja sotaan siirtyminen olisivat vakavampia askeleita, joita kukaan ei toivoisi.
Orbánin kommentit EU:n rahoituspäätöksistä ja Unkarin asemasta EU:ssa olivat myös huomionarvoisia. Hän syytti EU:ta Unkarin “kiristämisestä” ihmisoikeusongelmien vuoksi ja puolusti maansa toimia oikeusvaltioperiaatteen noudattamisessa. Hän korosti myös, että Unkari tekee kaikkensa maan etujen ajamiseksi nykyisessä tilanteessa.
Unkarin kanta Ruotsin NATO-jäsenyyteen on myös ollut esillä. Orbán kiisti yhteistyön Turkin kanssa tässä asiassa ja sanoi, että päätös tehdään parlamentissa, kun aika on oikea. Sekä Ruotsi että Suomi hakevat NATO-jäsenyyttä Venäjän hyökkäyksen jälkeen, ja Suomi on jo hyväksytty jäseneksi maaliskuussa 2023.
Orbánin lausunnot heijastavat jännitteitä Unkarin ja EU:n välillä sekä osoittavat, kuinka maantieteelliset ja poliittiset intressit muokkaavat kansainvälistä politiikkaa. Hänen näkemyksensä Venäjän toimista ja EU:n päätöksistä ovat herättäneet laajaa keskustelua ja kritiikkiä Euroopassa.