Venäjän tyypillinen retoriikka uhkailuineen ei ole mikään uusi ilmiö kansainvälisessä politiikassa, mutta viime aikoina se on saanut uutta voimaa erityisesti Suomea kohtaan. Korkea-arvoinen venäläisdiplomaatti, Mihail Uljanov, on varoittanut, että Suomi, Venäjän lähin naapuri, tulee olemaan ensimmäinen maa, joka kärsii Venäjän ja Nato-maiden välisen jännitteen kiristymisestä. Uljanovin kommentit venäläiselle valtionmedialle Rialle korostavat Suomen asemaa geopoliittisessa pelissä, etenkin ottaen huomioon maan hiljattaisen NATO-jäsenyyden ja USA:n kanssa solmitun DCA-sopimuksen. Tämä sopimus antaa Yhdysvaltain asevoimille oikeuden käyttää Suomessa 15 sotilasaluetta ja sitoutuu samalla Suomen puolustuksen vahvistamiseen.
Tällainen ulostulo on osa Venäjän laajempaa narratiivia, jossa länsimaisten instituutioiden laajentumista itänaapureihinsa esitetään uhkana Venäjän turvallisuudelle. Venäjän mukaan Suomen ja Yhdysvaltojen välinen sopimus, kuten myös Suomen Nato-jäsenyys, johtaa vääjäämättä jännitteisiin. Kremlin edustaja Dmitri Peskov ja itse presidentti Vladimir Putin ovat ilmaisseet pettymyksensä ja huolensa Suomen liittymisestä Natoon, viitaten menneisiin hyviin suhteisiin ja potentiaaliseen turvallisuusuhkaan Venäjälle.
Venäjän retoriikka on herättänyt naurua ja närkästystä Suomessa ja laajemminkin länsimaissa. Se nähdään yrityksenä painostaa ja vaikuttaa Suomen sekä muiden lähialueiden maiden poliittisiin päätöksiin. Uljanovin varoitukset ovatkin osa tätä jatkuvaa psykologista sodankäyntiä, joka pyrkii luomaan pelkoa ja epävarmuutta Suomen ja muiden Venäjän naapurimaiden keskuudessa.
Tästä huolimatta Suomi on pysynyt lujana päätöksessään liittyä Natoon ja syventää puolustusyhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa, osoittaen, että maan turvallisuus ja itsenäisyys ovat etusijalla, huolimatta Venäjän jatkuvasta uhkailusta.