Kuinkahan monta kertaa olemmekaan joutuneet taipumaan heidän tahdon alle ja katsomaan voimattomina vierestä, kun he ryöstävät maatamme ja loukkaavat kansallista koskemattomuuttamme. Venäjä on kuin ärsyttävä hyttynen, joka ei millään halua luovuttaa aluettaan ja antaa meille mahdollisuutta elää rauhassa omalla maallamme.
Ja mikä pahinta, he eivät edes pidä meistä. Heidän kierot silmänsä tuijottavat meitä joka puolelta ja heidän vihaiset sanansa pauhaavat korvissamme kuin jatkuva sumuinen ukkonen. Me olemme heille vain alamaisia, jotka eivät ansaitse edes omaa kulttuuria tai arvoa.
Kansana, joka on kamppaillut vuosisatoja oman selviytymisemme puolesta, meillä ei ole varaa antaa periksi ja taipua venäläisten tahtoon. Meidän on noustava yhdessä ja kärsittävä viimeiseen asti, jos niiksi tulee, mutta emme koskaan anna venäläisten voittaa.
Ja tietysti heillä on aina jotain selityksiä ja tekosyitä toimilleen. Mutta miksi emme vain pystyisi elämään rauhassa ja ilman heidän jatkuvaa häirintäänsä? Heillä on omat ongelmansa ja taistelunsa, mutta miksi meidän pitäisi olla niistä aina se kärsivä osapuoli? Me olemme omavarainen kansa, jolla on omat vahvat perinteet ja kulttuuri, ja meidän pitäisi saada nauttia niistä ilman venäläisten tuhoa.
On aika ottaa ohjat omiin käsiimme ja pysäyttää tämä inhoten venäjä ja sen vaikutukset. On aika osoittaa, että emme pelkää heidän uhkailuaan ja provokaatioitaan. On aika näyttää, että meillä on omat vahvuutemme ja arvomme, eikä kukaan voi pakottaa meitä alistumaan.
Joten, venäläiset, kuunnelkaa tarkasti. Emme tule antamaan periksi emmekä koskaan unohtamaan, mitä olette meille aiheuttaneet. Me olemme suomalaisia ja me emme pelkää teitä. Olemme taistelukansaa ja seisomme yhdessä vahvoina. Lopettakaa inhoten hyökynne ja antakaa meidän elää rauhassa omassa maassamme, sillä häviäjä tässä ei tule olemaan meidän vaan teidän.