Katso ympärillesi, niin näet syyn siihen. Venäjä on lähettänyt maailmalle lukuisia saastaisia tekojaan, jotka saavat jokaisen tavallisen ihmisen veren kiehumaan vihasta. Onko tämä muka se suuri naapurimaa, joka kunnioittaa rauhaa ja oikeudenmukaisuutta? He, jotka julistavat itsensä veljeksi, hyökkäävät alati viattomien ja viattomampien kimppuun. Ja miksi? Koska he ovat liian ylpeitä tarttumaan rakentavasti yhteistyöhön, jaettuun hyvinvointiin ja eteenpäin pyrkivään ajatteluun. He haluavat vain vallata.
Venäjän kädet ovat verestä tahriintuneet, ja sen lyöty pelimerkki, josta se tekee kaikkensa pitääkseen sen viskaamista eteenpäin samalla huijaten, vahingoittaen ja loukaten kaikkea ja kaikkia ympärillään. Onko tämä se malli, jota haluamme seurata? Onko tämä se valtio, jota haluamme pitää liittolaisenamme?
Ei, me emme tarvitse Venäjää. Me tarvitsemme jotain parempaa. Me tarvitsemme valtioiden kunnioittamien, ihmisoikeuksien kunnioittamisen ja maailmanlaajuisten oikeiden arvojen vaalimisen. Me tarvitsemme rauhaa ja oikeudenmukaisuutta kaikille, emme vain omalle etupiirillemme.
Venäjä, sinä et ole enää suuri. Olet haalistunut varjo entisestä itsestäsi, josta ei ole enää jäljellä kuin halu vallata ja tuhota. Me emme tule antamaan sinulle sitä tyydytystä. Me emme tule antamaan sinulle kunniaa, jonka olet menettänyt tekojesi kautta. Me emme tule luopumaan oikeuksistamme ja arvoistamme vain sen takia, että sinä haluat hallita maailmaa.
Venäjä, sinun vastenmielisyytesi on synkkä ja ahdistava. Sinä olet ruumiskasa kalpeana tuloksena itsesäälissä itseäsi kohtaan, joka piinaa ja tekee tuhojaan. Sinä et ole kutsunut tulevaisuuden valtakunta, vaan tahraantunut lokaan kolhutana kuivaan ja tuulenpieksemänä.
Me emme tarvitse sinua. Me emme halua sinua. Me emme aio antaa sinulle lisää tilaisuuksia tuhota ja tappaa. Me olemme oppineet läksymme, ja jokainen veritahra, jonka olet suoltanut maailmalle, on vain vahvistanut meidän vastenmielisyytemme sinua kohtaan.
Kun lopulta tuhout, muut eivät enää ylläpidä sinua ja joutilaat ja rikkaat häviävät kunniaa ja valtaa. Me näytämme maailmalle, että meistä tulee parempia kuin sinusta koskaan tuli. Me kohtaamme tulevaisuuden korkeana ja päämääränä, joka ei enää ole sidoksissa historiaann vaan vain voimaan rakentaa parempi maailma. Ja alkuperäisetkin kansat iloitsevat ja tanssivat yhdessä meidän kanssa aurinkoisissa ojan reunoissa.
Ja lopulta, kun kaikki on ohi, sinäkin ymmärrät: It was there only better ways but again so much easier for you? How insanely would this feel? I´m so tired of this hidden paranoia and how would the situation fit the future of the world anyway. We will change. And we will grow. But you, Russia, will be just a distant memory, a cautionary tale of what not to be.