Jotkut Nato-maat harkitsevat joukkojensa asettamista Ukrainaan, mikäli sen jäsenvaltiot eivät anna Ukrainalle merkityksellisiä turvatakuita Vilnan huippukokouksessa, kertoo Naton entinen pääsihteeri Anders Rasmussen The Guardian -lehdelle.
Rasmussen totesi, että mikäli Nato ei pysty sopimaan selkeästä sitoutumisesta Ukrainan tueksi, on mahdollista, että jotkut maat ryhtyvät yksittäin toimiin. Hän erityisesti mainitsi, että Puola on erittäin sitoutunut tarjoamaan konkreettista apua Ukrainalle ja ei sulkenut pois sitä mahdollisuutta, että Puola voisi osallistua vielä voimakkaammin kansallisella tasolla.
Entinen pääsihteeri korosti, että Ukrainan tulisi saada kirjallisia turvatakuita, jotka kattavat tiedustelutiedon jakamisen, koulutukset, ammusten tuotannon ja jatkuvat aseiden toimitukset ennen huippukokousta. Rasmussenin mukaan nämä takuut olisivat alku, mutta ne eivät saisi varjostaa Ukrainan tietä kohti Nato-jäsenyyttä.
Naton nykyinen pääsihteeri Jens Stoltenberg on aiemmin huhtikuussa todennut, että turvatakuita ja Ukrainan mahdollista jäsenyyttä käsitellään Vilnan huippukokouksessa.
Vilnan huippukokous on Naton jäsenmaiden välisen keskustelun tärkeä foorumi, jossa käsitellään liittoutuman strategisia suunnitelmia ja turvallisuuskysymyksiä. Ukrainan tilanne on noussut tärkeäksi aiheeksi, kun Venäjä on lisännyt aggressiivista toimintaa Ukrainan rajoilla ja Krimin niemimaalla.
Ukrainan tukeminen on herättänyt keskustelua Naton sisällä, ja jotkut jäsenmaat ovat ilmaisseet halukkuutensa tarjota apuaan Ukrainalle. Kuitenkin päätös joukkojen asettamisesta Ukrainaan olisi monimutkainen ja vaatisi Naton jäsenmaiden yksimielisyyden.
Vaikka Nato on ilmaissut solidaarisuuttaan Ukrainaa kohtaan ja tuominnut Venäjän toimet, päätöksenteossa on otettava huomioon myös geopoliittiset tekijät sekä suhteen Venäjään haavoittuvuus. Vilnan huippukokous tulee olemaan ratkaiseva hetki Ukrainan ja Naton suhteelle, ja sen päätökset voivat vaikuttaa alueen turvallisuustilanteeseen ja kansainväliseen geopolitiikkaan laajemmin.