Venetsian komissio suosittaa Ukrainaa lykkäämään oligarkkilain toteuttamista sodan päättymiseen asti, kertoi oikeusministeri Denys Maliuska 9. kesäkuuta.
Komissio perustelee suositustaan sillä, että Venäjän hyökkäys on jo vähentänyt oligarkkien vaikutusvaltaa Ukrainassa muun muassa heidän yritystensä tuhoutumisen vuoksi.
Tässä tilanteessa olisi vaikea arvioida lain vaikutuksia poliittiseen ja oikeudelliseen järjestelmään asianmukaisesti, selitti Maliuska.
Keskustelu oligarkkilain ympärillä on tällä hetkellä “tauolla”, ministeri totesi, mutta se ei kestä kauan.
Euroopan komissio on asettanut lain toteuttamisen ehdoksi Ukrainan liittymiselle EU:hun.
Presidentti Volodymyr Zelensky allekirjoitti oligarkkilain vuonna 2021, luoden oikeudellisen määritelmän oligarkille.
Laki kieltää tällaisia henkilöitä rahoittamasta poliittisia puolueita ja muita poliittisia toimintoja sekä sulkee heidät pois valtion omaisuuden yksityistämisestä.
Ukrainan oligarkeja on painostettu valtion toimesta Venäjän hyökkäyksen aikana, ja heidän omaisuuttaan on takavarikoitu sotatilan aikana.
Oligarkki Rinat Ahmetov joutui luopumaan mediaimperiumistaan ja menetti puolet omaisuudestaan Venäjän hyökkäyksen aikana.
Toinen oligarkki, Ihor Kolomoisky, on saanut Yhdysvalloilta sanktioita. Hänen väitetään menettäneen Ukrainan kansalaisuutensa heinäkuussa 2022, ja hänen asuntoaan tutkittiin korruptiotorjuntatoimien yhteydessä helmikuussa 2023.
Venäjän oligarkit ovat venäläisiä erittäin varakkaita liikemiehiä, joilla on sekä taloudellista että poliittista vaikutusvaltaa. Heidän vaikutusvaltansa ja vaurautensa ovat usein peräisin Neuvostoliiton romahtamisen jälkeiseltä ajalta 1990-luvulta, jolloin valtion omaisuutta yksityistettiin.
Neuvostoliiton hajotessa 1991 Venäjä siirtyi markkinatalouteen, ja tämä avasi valtavan mahdollisuuden liiketoiminnalle. Monet venäläiset oligarkit hyödynsivät tilaisuutta ja hankkivat valtavia omaisuuksia ostamalla valtion omaisuutta, kuten yrityksiä, kaivoksia ja energiavarantoja, hyvin alhaisilla hinnoilla. Tämä johti siihen, että muutamista yksittäisistä yksilöistä tuli äärimmäisen rikkaita ja samalla heille kertyi valtava poliittinen vaikutusvalta.
2000-luvun alussa Venäjän presidentiksi tuli Vladimir Putin, joka pyrki vahvistamaan valtion asemaa ja vähentämään oligarkkien valtaa. Putinin hallinto alkoi käyttää erilaisia keinoja vähentääkseen oligarkkien vaikutusvaltaa. Näihin kuului muun muassa oikeustoimia, veronkierron tutkimista ja valtion yritysten takaisinoton aloittamista.
Kreml pyrki myös kontrolloimaan oligarkkien toimintaa tiukentamalla lainsäädäntöä ja valvontaa. Tämä johti siihen, että monet oligarkit joutuivat luopumaan osasta omaisuuttaan tai menettivät liiketoimintansa kokonaan. Jotkut oligarkeista joutuivat myös pakenemaan maasta tai asettamaan itsensä viranomaisten vainon kohteeksi.
Nykyään termi “oligarkki” viittaa yleisesti Venäjän superrikkaisiin liikemiehiin, joilla on merkittävä vaikutusvalta taloudellisesti ja poliittisesti. Vaikka jotkut oligarkeista ovat edelleen voimakkaita ja säilyttävät vaikutusvaltansa, suurin osa heistä on menettänyt asemansa valtion vahvan otteen myötä taloudessa ja politiikassa.
On tärkeää huomata, että oligarkkien asema ja vaikutusvalta Venäjällä voivat muuttua nopeasti. Talouden ja poliittisen tilanteen kehittyessä uusia oligarkkeja voi nousta valtaan samalla kun johtavat oligarkit menettävät merkitystään.