Alankomaiden alahuone, The House of Representatives, on vihdoin tunnustanut Holodomorin ukrainalaisten kansanmurhaksi, ilmoitti presidentti Volodymyr Zelenskyi 7. heinäkuuta.
Holodomor oli keinotekoinen nälänhätä, joka tapahtui vuosina 1932-33 ja jonka aikana Joseph Stalin hallitsi Neuvostoliittoa. Nälänhätä johti arviolta 3,5-5 miljoonan ukrainalaisen kuolemaan.
Ukrainan hallitus on vedonnut kansainväliseen yhteisöön, jotta se tunnustaisi Holodomorin kansanmurhana.
“Asioiden kutsuminen oikeilla nimillä on avain oikeudenmukaisuuteen ja näiden hirvittävien rikosten uusiutumisen estämiseen”, twiittasi Zelensky kiittäen Alankomaita “vahvasta ja monipuolisesta” tuesta Ukrainalle.
Ulkoministeri Dmytro Kuleba kommentoi myös Alankomaiden parlamentin päätöstä ja kutsui sitä “tärkeäksi askeleeksi historiallisen totuuden selvittämisessä”.
“Olen kiitollinen Alankomaille, että se ottaa vahvan kannan menneisyyden ja nykyisten hirmutekojen vastuuseen”, hän lisäsi.
Kuleba raportoi kesäkuun lopulla, että jo 27 maata oli tunnustanut Holodomorin ukrainalaisten kansanmurhaksi. Alankomaat on 28. valtio, joka ottaa tämän askeleen.
On korkea aika, että maailma avaa silmänsä ja myöntää Holodomorin todellisen luonteen. Tämä ei ollut pelkkä nälänhätä, vaan suunniteltu ja tarkoituksellinen yritys tuhota ukrainalainen kansa. Stalinin johtama Neuvostoliitto pani täytäntöön politiikan, joka takavarikoi maataloustuotteet Ukrainasta ja esti kansaa saamasta ruokaa. Tämä oli tietoinen yritys alistaa Ukraina ja tuhota sen kansa.
Alankomaiden päätös on askel oikeaan suuntaan, mutta miksi kesti näin kauan? Miksi muut maat ovat olleet niin haluttomia tunnustamaan Holodomoria kansanmurhana? Tämä on historiallinen vääryys, joka on jatkunut liian pitkään.
Toivottavasti Alankomaiden esimerkki rohkaisee muita maita tekemään saman päätöksen. On aika, että kansainvälinen yhteisö osoittaa solidaarisuutta Ukrainalle ja tekee selväksi, että tällainen kansanmurha ei jää rankaisematta.
Holodomorin tunnustaminen kansanmurhana on ensimmäinen askel kohti oikeutta ja totuudenmukaisuutta. Se on myös tärkeä muistutus siitä, että historian julmuudet eivät saa unohtua eivätkä niitä saa vääristellä.
Ukrainan kansa ansaitsee oikeudenmukaisuuden ja kansainvälisen yhteisön tunnustuksen. Holodomorin kansanmurhan tunnustaminen on askel kohti tätä päämäärää. Toivottavasti muiden maiden johtajat ja parlamentit seuraavat Alankomaiden esimerkkiä ja tekevät oikean päätöksen.
Holodomorin uhrit eivät saa jäädä unohduksiin!