Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisuus on noussut keskeiseksi aiheeksi tulevissa presidentinvaaleissa. Useat presidenttiehdokkaat ovat ilmaisseet huolensa kaksoiskansalaisuuden mahdollisesta turvallisuusriskistä. Tämä on herättänyt keskustelua siitä, tulisiko kaksoiskansalaisuus poistaa tai rajoittaa.
Ehdokkaat kuten Alexander Stubb (kok), Jussi Halla-aho (ps), Sari Essayah (kd) ja Harry Harkimo (liik) ovat esittäneet radikaaleja näkemyksiä kaksoiskansalaisuuden poistamisesta, jopa takautuvasti. Tämä kävi ilmi Ilta-Sanomien televisiotentissä, jossa toimittaja Timo Haapala kysyi ehdokkaiden kantoja asiaan. Stubb tarkensi myöhemmin, että hän on avoin keskustelemaan kaksoiskansalaisuuden takautuvasta poistamisesta.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kommentoi asiaa Ylen Radio Suomen kyselytunnilla. Hän muistutti, että jo vuonna 2013 hän ehdotti vastavuoroisuusperiaatteen soveltamista kaksoiskansalaisuuteen. Tämä tarkoittaisi, että Suomi myöntäisi kaksoiskansalaisuuden vain niille maille, jotka vastavuoroisesti myöntävät sen suomalaisille. Niinistö korosti, ettei hän vuonna 2013 ajatellut, että kaksoiskansalaisuus voitaisiin poistaa takautuvasti, viitaten kansainvälisen ja Suomen oikeusjärjestyksen kunnioittamiseen kansalaisuuden suhteen.
Niinistö painotti edelleen vastavuoroisuusperiaatteen merkitystä kaksoiskansalaisuuden käsittelyssä, viitaten kansainvälisen toiminnan periaatteisiin. Suomi hyväksyi kaksoiskansalaisuuden vuonna 2003 voimaan tulleella kansalaisuuslailla, ja ennen tätäkin vuotta kaksoiskansalaisuus oli tietyissä tilanteissa mahdollista.
Tämä aihe herättää monia kysymyksiä kansainvälisestä oikeudesta, kansalaisuuden merkityksestä ja turvallisuuspolitiikan haasteista. Se osoittaa myös, miten kansainväliset suhteet ja sisäpoliittiset päätökset voivat vaikuttaa toisiinsa. Vaalien lähestyessä on odotettavissa, että keskustelu kaksoiskansalaisuuden ympärillä jatkuu ja saattaa vaikuttaa äänestäjien päätöksiin.