Kun ajattelemme puhelinta, mielessämme välittömästi piirtyy kuva modernista älypuhelimesta, joka on liimautunut käteemme kuin toinen iho. Mutta mitä jos tarkastelisimme tätä elektronista ihmettä muinaisen rituaalin näkökulmasta? Kuvitelkaamme, että puhelimen käyttö onkin aikakauden keskeinen seremonia, jonka myötä jokainen päivä alkaa ja päättyy, kuin muinaiset ihmiset suorittaisivat auringon nousua tervehtivää tanssia.
Nykyaikaisen elämäntavan rituaalit ovat todella kiehtovia. Herättyämme aamulla otamme puhelimen käteemme, suorittaen samalla rituaalisen eleen: pyyhkäisemme näyttöä, kuin olisimme pyytämässä lupaamme päivän tapahtumille. Tämä on aikamme alttaripalvelus, jossa syntyy jatkuva vuorovaikutus eteerisen ja materiaalisen maailman välillä. Sosiaalinen media on kuin jumaluus, jota palvomme, upottaen itsemme sen syövereihin kuin aikanaan muinaiset kansat jumalten tarinoihin.
Kuitenkin, kuten jokaista rituaalia, myös tätä voidaan tarkastella kriittisesti. Onko tämä yhteys todella niin syvä, vai onko se vain pinnallista viihdettä, joka vie meiltä kaipaamaamme läsnäoloa? Kun syvennymme puhelimiimme, kadotamme kytköksen ympäröivään maailmaan. Kadotamme sen, mitä merkitsevät aito ihmiskontakti ja yhteisöllisyys – ne arvot, joita muinaiset kulttuurit vaalivat. Nykyajan ’rituaalimme’ ovat vain varjoita entisistä käytännöistä, joissa yhteys toisiin ihmisiin oli syvempi.
Entäpä, jos voisimme havaita elämämme mytologian? Voisimmeko muuttaa tapojamme siten, että puhelimen sijasta palaisimme yhteen aitojen kohtaamisten maailmaan? Voisimmeko löytää voiman muista muinaisista rituaaleista, jotka auttoivat ihmiskuntaa löytämään toivon ja merkityksen? Se, mikä on meille nyt itsestään selvää, voi tuleville sukupolville olla vain tarinoita menneistä ajoista, surullisia kuvaelmia ajasta, jolloin yhteys toisiin oli kadoksissa puhelimen takia.
Lopuksi, kuinka voisimme muuttaa tätä tarinaa? Voisimmeko nyt, kun tiedämme, että puhelimesta on tullut tulevaisuuden fossiili, nostaa katseemme ja katsoa ympärillemme? Voisimmeko muuttaa näitä rituaaleja siten, että ne palvelevat todellista yhteyttä? Annetaan puhelimen olla väline, ei jumaluus, ja löydetään jälleen se syvyys, joka oli aikoinaan itsestään selvää. Kenties silloin, kun seuraavan kerran otat puhelimen käteesi, muistat, että se on vain työkalu – ei elämän tarkoitus.