Hallitus aikoo kriminalisoida Suomen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon vaikuttamisen ja Suomen päätöksentekoa tai yhteiskunnallisia oloja koskevan perättömän tiedon levittämisen, kun ne tapahtuvat vieraan valtion hyväksi ja toiminta on järjestelmällistä. Kyseinen asia on kirjattu hallitusohjelmaan suojelupoliisia (supo) käsittelevän alaotsikon alle. Supo ehdotti samankaltaista kriminalisointia viime syksynä, mistä Yle uutisoi.
Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio on kommentoinut, että kirjauksen taustalla saattaa olla henkilöiden, kuten suomalaisen dosentin Johan Bäckmanin, toiminta. Bäckman on levittänyt Venäjällä perättömiä väitteitä Suomesta ja pyrkinyt luomaan kuvaa, että suomalaisviranomaiset syyllistyvät venäläisäitien vainoamiseen ja ottavat syyttä huostaan näiden lapsia.
Vaikka hallitusohjelman kohdan tarkoituksena on puuttua järjestelmälliseen vahingoittamistarkoituksessa levitettyyn disinformaatioon, sen muotoilut eivät välttämättä sovi suomalaiseen sananvapausperinteeseen. Esimerkiksi Venäjällä on rangaistavaa levittää “valheellista tietoa” maan asevoimista. Nuotion mukaan lainsäädännössä on oltava varovainen, ettei puututa informaatiosodankäyntiin autoritäärisistä valtioista tutuilla keinoilla.
Onko vaarana, että laki puuttuu tilanteisiin, joissa joku kritisoi Suomea maailmalla tai tuo esiin epäkohtia? Esimerkiksi Turkissa presidentin kunnian loukkaaminen on kriminalisoitu. Nuotio sanoo, että suunnitellun lainsäädännön myötä ollaan menossa aavistuksen verran samaan suuntaan. Suomen maineen suojelu ei Nuotion mukaan ole asia, jota modernissa oikeusvaltiossa voidaan laissa suojella. Lakia säädettäessä on oltava erittäin tarkkana, ettei se koske Suomen mainetta tai kunniata.
Laki ei myöskään saa olla ristiriidassa perustuslaissa määritellyn sananvapauskohdan kanssa. Sananvapaudesta säädetään perustuslaissa, jossa myös kielletään ennakkosensuuri. Ihmisillä on oikeus erilaisiin näkemyksiin yhteiskunnallisista asioista, ja heidän täytyy saada esittää näitä näkemyksiä julkisesti, sanoo Nuotio.
Lisäksi informaatiosodankäymiseen osallistuvat esimerkiksi Uuden MV-lehden päätoimittaja Janus Putkonen, joka tunnetaan Putin-mielisistä kirjoituksistaan. Putinin sotatoimien julkisesta kannattamisesta ei kuitenkaan ole rikollista, eikä se olisi lakimuutosten jälkeenkään.
Hallitus aikoo myös säätää rangaistavaksi tilojen, välineiden tai tietojen luovuttamisen vieraan valtion tiedustelupalvelulle, jos tekijän tarkoituksena on hyödyttää vieraan valtion tiedustelutoimintaa tai vahingoittaa Suomea. Suunnitellun lainsäädännön tarkoituksena on puuttua maanpetokselliseen toimintaan. Nykyisessä rikoslain maanpetosta käsittelevissä kohdissa on suunniteltu tilanteisiin, joissa tekijä on Suomen kansalainen ja Suomi on suoraan osallisena konfliktiin tai sotaan, tai Suomeen kohdistuu suoraa ulkoista uhkaa. Laki ei kuitenkaan ota huomioon nykyistä maailmantilannetta, jossa Venäjän hyökkäys Ukrainaan ei suoraan vaaranna Suomea, mutta jossa Venäjä pyrkii mahdollisesti lisäämään epäsuoraa vaikuttamistaan Suomen sisäiseen tilanteeseen ja politiikkaan.
Rikoslain 12. luvun pykälät maanpetosrikoksista tulivat voimaan vuonna 1995. Näitä pykäliä ei ole sen jälkeen uudistettu, ja niitä voidaan pitää vanhentuneina ja aukollisina. Maailma on muuttunut paljon vuosien varrella, ja siksi aukkokohdat olisi tarpeen paikata, toteaa Nuotio.
Suomen turvallisuuteen mahdollisesti vaikuttavien tietojen luovuttaminen vieraalle valtiolle on jo nykyään laitonta. Uutta suunnitellussa lakipykälissä on se, että myös tilojen ja välineiden luovuttaminen olisi rangaistavaa. Hallitusohjelmassa mainitaan myös suoraan vieraan vallan tiedustelupalvelu, jota nykyisessä rikoslaissa ei mainita.
Lisäksi hallitus aikoo toteuttaa ulkopuolisen tutkimushankkeen Venäjän laaja-alaisesta vaikuttamisesta Suomeen 2000-luvulla hybridivaikuttamisen torjumiseksi.