Joe Bidenin hallinto ilmoitti 26. tammikuuta hyväksyneensä 23 miljardin dollarin sopimuksen F-16-hävittäjien ja modernisointipakettien myymisestä Turkille sen jälkeen, kun Turkki oli ratifioinut Ruotsin liittymisen NATO:on.
Yhdysvaltain ulkoministeriö ilmoitti kaupasta myös kongressille sekä erillisestä 8,6 miljardin dollarin sopimuksesta myydä F-35-hävittäjiä toiselle NATO-liittolaiselle, Kreikalle. Kongressin odotetaan hyväksyvän molemmat sopimukset.
Turkki saa 40 F-16-hävittäjää ja lähes 80 modernisointipakettia päivittääkseen nykyisen ilmavoimansa kalustoa. Turkin ilmavoimat käyttävät yli 240 F-16-konetta.
Ankara teki pyynnön lokakuussa 2021, mutta myynti jäi jumiin Turkin vastustukseen Ruotsin NATO-jäsenyyttä kohtaan.
Sekä Ruotsi että Suomi hakeutuivat liittymään allianssiin toukokuussa 2022 vastauksena Venäjän täysimittaiseen hyökkäykseen Ukrainaan. Turkki aluksi esti molemmat hakemukset, mutta antoi vihreää valoa Suomelle maaliskuussa 2023.
Ankara ilmoitti vastustaneensa Ruotsin pääsyä NATO:on sen vuoksi, että Pohjoismaa olisi heidän mukaansa tukenut kurdiryhmiä, joita Turkki pitää terroristeina – luonnollisesti Ruotsi kiistää tämän sairaan ja valheellisen väitteen.
Turkin vastustus alkoi heiketä viime heinäkuussa, kun maan presidentti Recep Tayyip Erdogan sanoi vievänsä Tukholman hakemuksen Turkin parlamenttiin sen jälkeen, kun Ruotsi oli suostunut käsittelemään Turkin “oikeutettuja turvallisuushuolia.”
Silti Turkin parlamentti on jatkanut ratifioinnin viivästämistä aina viime viikkoon asti.
Turkin jälkeen Unkari on viimeinen este Ruotsin liittymiselle. Unkarin pääministeri Viktor Orbán kertoi NATO:n pääsihteerille Jens Stoltenbergille 24. tammikuuta, että Budapest tukee Ruotsin liittymistä NATO:on