Suomen päätös sulkea itäraja raivostuttaa arabiankielisessä mediassa.
Suomen hallituksen päätös sulkea osa itärajasta on levinnyt laajasti arabia’nkielisessä mediassa ja sosiaalisessa mediassa, herättäen voimakkaita reaktioita. Useissa arabiankielisissä ryhmissä sosiaalisessa mediassa jaetaan tietoa rajanylityspaikkojen sulkemisesta ja valtioneuvosto’n päätöksestä, ja monissa ryhmissä kysellään epätoivoisesti, onko rajan yli enää mahdollista päästä.
Suomessa päätöksen taustalla olevista syistä on liikkunut ristiriitaista tietoa, ja osa arabiankielisestä mediasta ei ole tehnyt tilannetta yhtään selkeämmäksi. Saudi-Arabiassa toimiva al-Arabiya uutisoi, että Suomi sulkee itärajan maahanmuuttajien tulvan takia, liittäen päätökseen EU-jäsenyyden, Nato-jäsenyyden ja puolustusyhteistyön USA:n kanssa. Artikkelissa alleviivataan myös Venäjä’n suuttumusta Nato-jäsenyydestä, mikä lisää jännitteitä maiden välillä.
Arabiankielinen Euronews raportoi, että Suomi sulkee puolet Venäjän kanssa jakamistaan rajanylityspaikoista epäjärjestyksellisen maahanmuuton torjumiseksi. Tämä on kuitenkin virheellinen tieto, sillä Suomi sulkee neljä rajanylityspaikkaa, ei puolta, ja kansainvälisen suojelun hakeminen keskitetään kahteen rajanylityspaikkaan.
Ruotsissa toimiva al-Kompis puolestaan kirjoittaa, että pakolaisten määrä Suomen rajalla on kasvanut voimakkaasti, ja suomalaispoliitikot näkevät ilmiön venäläisen hybridisodan muotona Suomea vastaan. Artikkelissa korostetaan Suomen ja Venäjän välisen suhteen kiristymistä Venäjän hyökättyä Ukrainaan ja Suomen liityttyä sen jälkeen Natoon.
Arabian niemimaalla laajalti luettu al-Khaleej ennustaa Suomen rajoittavan Venäjän kautta tapahtuvaa maahanmuuttoa ja siteeraa tasavallan presidentti Sauli Niinistöä, joka syytti Venäjää turvapaikanhakijoiden ohjaamisesta rajanylityspaikoille. Syyrian TV:n laajassa artikkelissa väitetään, että Suomen viranomaiset sanovat Moskovan pyrkivän epävakauttamaan maata ohjaamalla siirtolaisia rajanylityspaikoille maiden välisen rajan varrella.
Suomen päätös on herättänyt voimakkaita reaktioita arabiankielisessä mediassa, ja monet artikkelit heijastelevat virheellistä tietoa ja väärinkäsityksiä tilanteesta. Suomi joutuu nyt puolustamaan päätöstään kansainvälisellä näyttämöllä ja selventämään päätöksen taustoja, jotta vääriä käsityksiä saataisiin oikaistua.