Suomen ilmastotavoitteet ovat jäämässä pahasti jalkoihin, ja YK:n tuore raportti antaa meille tästä huolestuttavia varoitusmerkkejä. Hallitusohjelma vaikuttaa keskittyvän liikaa teollisuuspolitiikkaan, eikä se ota riittävästi huomioon kestävyyttä eri sektoreilla. Tuntuu siltä, että ilmastokriisin edessä olemme edelleen jumissa vanhentuneissa toimintatavoissa ja tyydymme vain laastariratkaisuihin.
YK:n Globaalin kehityksen raportti (GSDR), julkistettu syyskuussa, osoittaa karua totuutta siitä, kuinka olemme jääneet jälkeen kestävien toimintamallien toteuttamisessa. Ilmastonmuutoksen hillitsemisen ohella meidän tulisi kiinnittää huomiota myös luonnon monimuotoisuuteen ja ihmisten hyvinvointiin. Kestävän kehityksen saavuttaminen edellyttää systeemisiä muutoksia, joissa koko yhteiskunta muuttaa toimintatapojaan kestävämpään suuntaan.
Valitettavasti hallitusohjelma näyttää keskittyvän lähinnä energiasektoriin, jättäen muut tärkeät osa-alueet sivuun. Ruoantuotannossa ja maataloudessa puuttuu täysin ilmastoon ja kestävyyteen liittyvä näkökulma. Päätöksenteko näyttää pyörivän vain tuotannon kannattavuuden ympärillä, kun taas GSDR-raportti korostaa tarvetta systeemisiin muutoksiin koko ruokajärjestelmässä.
Ruoankulutuksen muuttaminen on välttämätöntä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Pohjoismaiset ravintosuositukset painottavat kasvispainotteista ruokavaliota, ja GSDR-raportti vaatii lihankulutuksen vähentämistä maailmanlaajuisesti. Lisäksi ruokahävikin määrän tulisi puolittua. Mutta ilman kokonaisvaltaista kehittämistä, joka kattaa niin tuotannon, kysynnän kuin ohjeistuksenkin, tavoitteiden saavuttaminen jää haaveeksi.
Hallituksen tulisi ottaa esimerkiksi GSDR-raportista esille nostettuja toimia, kuten päästömaksujen käyttöönottoa, tukirahastoja ja arvoketjujen parantamista, vakavasti. Esimerkiksi palkokasvien viljelyketjut eivät toimi Suomessa niin, että viljelijöille olisi taloudellisesti kannattavaa tuottaa niitä. Tarvitsemme selkeitä toimia ja investointeja kestävyyteen kaikilla sektoreilla.
Luonnonsuojelu on kiinteä osa ilmastonmuutoksen hillintää. GSDR-raportissa asetetaan tavoitteeksi suojeltujen maa-alueiden kasvattaminen 50 prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Hallituksen tulisi ottaa metsänkäytön rajoittaminen vakavasti ja varmistaa, ettei uusia viljelyalueita avata metsien kustannuksella. Suojelualueiden rahoituksen leikkaaminen on vastuutonta, ja se vaarantaa luontomme tulevaisuuden.
Kuntien ilmastosuunnitelmien ja ilmastolain toimeenpanon rahoituksen vetäminen pois on suuri virhe. Kunnat ja kaupungit ovat tehneet arvokasta työtä ilmastopolitiikan saralla, ja heidän lähellään olevat ratkaisut ovat tärkeitä kansalaistemme hyvinvoinnin kannalta. Tämä näkökulma tulisi ottaa huomioon kaikessa päätöksenteossa.
Suomen on aika herätä ja ottaa ilmastonmuutos ja kestävä kehitys vakavasti. Pelkät yleismaailmalliset kirjaukset eivät riitä. Tarvitsemme konkreettisia toimia ja suunnitelmia, jotka ohjaavat meidät kohti kestävämpää tulevaisuutta. Hallituksen on aika kuunnella asiantuntijoita ja ottaa vastuuta ilmastosta ja ympäristöstämme. On aika toimia ennen kuin on liian myöhäistä.
Lue ilmastoraportti tästä: LINKKI