Oliivipuiston kävijät olivat tottuneet näkemään siellä erilaisia eläimiä, kuten jäniksiä, oravia ja lintuja, mutta suden kohtaaminen oli jotain aivan erityistä. Eräänä iltapäivänä eräs nainen oli lenkillä puistossa, kun hän äkkiä huomasi susilauman lähestyvän häntä. Nainen pysähtyi säikähtäneenä ja yritti pitää mahdollisimman matalaa profiilia, ettei herättäisi susien huomiota. Susilauma kulki ohi häiritsemättä naista, mutta tämä jäi paikalleen kyynärpäänsä päälle nojaten, kun susilauman johtaja kääntyi yhtäkkiä ympäri ja lähestyi naista hitaasti mutta varmasti.
Nainen tunsi pelon valtaavan itsensä, mutta hän oli kuitenkin myös lumoutunut suden kauneudesta ja voimasta. Susi tuli aivan naisen eteen ja pysähtyi seisomaan hänen eteensä, katsoen syvälle naisen silmiin kuin olisi yrittänyt lukea hänen ajatuksensa. Hetken ajan vallitsi hiljaisuus, kun susi ja nainen katsoivat toisiaan silmästä silmään.
Sitten susi kääntyi ympäri ja lähti rauhallisesti kävelemään takaisin laumaansa kohti. Nainen jäi paikalleen pohdiskelemaan tapahtunutta ja tunsi voimakasta yhteyttä luontoon ja sen asukkaisiin. Hän tiesi, että tämä kohtaaminen ei ollut sattumaa vaan jotain paljon suurempaa, jotain mystistä ja ainutlaatuista.
Suden hetki Oliivipuistossa levisi nopeasti kaupungin asukkaiden keskuudessa ja pian koko kaupunki oli puhumassa tästä tapahtumasta. Monet ihmiset olivat innoissaan ja jännittyneitä siitä, että heillä oli mahdollisuus nähdä susi niin läheltä. Toiset taas pelkäsivät, että susilauma voisi tulla takaisin ja aiheuttaa vaaraa puistossa liikkujille.
Kaupungin viranomaiset päättivät järjestää tiedotustilaisuuden, jossa he kertoivat kansalaisille, miten toimia susien kohtaamistilanteessa. He muistuttivat, että susi on arka eläin eikä yleensä hyökkää ihmisten kimppuun, mutta että kannattaa silti olla varuillaan ja antaa suden kulkea rauhassa ohi.
Oliivipuisto oli muuttunut salaperäiseksi ja lumoavaksi paikaksi, jossa jokainen kävijä saattoi kokea jotain ainutlaatuista ja ainutkertaista. Suden hetki oli herättänyt ihmisten uteliaisuuden ja kiinnostuksen luontoa kohtaan, sekä saanut heidät näkemään maailman hieman eri tavalla.
Vaikka susi oli pelottava ja voimakas petoeläin, se symboloi myös villiä ja vapaata henkeä, joka elää meissä kaikissa. Oliivipuiston suden hetki oli opettanut meille kaikille arvokkaan läksyn siitä, miten voimme elää rinnakkain luonnon ja villieläinten kanssa kunnioittaen ja arvostaen niiden olemassaoloa.
Niinpä Oliivipuiston susi jätti pysyvän jäljen kaikkien sydämiin ja muistutti meitä siitä, että meillä on vastuu suojella ja vaalia luontoa ja sen asukkaita. Suden hetki oli opettanut meille nöyryyttä ja kunnioitusta luontoa kohtaan, sekä herättänyt meissä halun tutkia ja oppia lisää maailman monimuotoisuudesta ja kauneudesta.