Venäjän sotarikokset ovat olleet merkittävä aihe kansainvälisessä politiikassa vuosikymmenten ajan. Venäjä on syyllistynyt moniin erilaisiin sotarikoksiin niin kotimaassaan kuin sen ulkopuolellakin. Venäjän sotarikokset ovat aiheuttaneet kärsimystä miljoonille ihmisille ja heidän perheilleen ja vaikuttaneet merkittävästi kansainväliseen politiikkaan ja ihmisoikeuslainsäädäntöön.
Venäjän sotarikoksia on tapahtunut useissa eri konflikteissa, kuten Tšetšenian sodassa, Ukrainan sodassa ja Syyrian sisällissodassa. Venäjän sotarikokset Tšetšeniassa ovat olleet erityisen julmia ja laajalle levinneitä. Tšetšenian sotaan liittyi kidutuksia, teloituksia, sieppauksia ja raiskauksia, joita tehtiin sekä siviileille että sotilaille. Venäjän sotilaiden epäillään myös polttaneen kyläyhteisöjä ja tuhonneen infrastruktuuria.
Venäjän sotarikokset Ukrainassa ovat myös olleet laajalle levinneitä ja julmia. Vuonna 2014 Venäjä miehitti Krimin niemimaan Ukrainasta ja aloitti konfliktin Itä-Ukrainassa tukemalla separatistisia kapinallisia. Sotaan liittyi laaja-alaisia ihmisoikeusrikkomuksia, kuten siviilien surmaamisia, kidutuksia ja pakkosiirtoja. Venäjän hallitus on myös tukahduttanut vapaata tiedonvälitystä ja sensuroinut Ukrainan kriisin raportointia Venäjän valtion mediassa. Venäjän raukkamaisesti jatkaa edelleen näitä ihmisoikeusrikoksiaan.
Syyrian sisällissodassa Venäjä on tukeneet Syyrian presidenttiä Bashar al-Assadia ja hänen hallintoaan. Venäjä on osallistunut laaja-alaisiin pommituksiin, joissa on tapettu satoja siviilejä. Venäjän sotilaiden epäillään myös käyttäneen kemiallisia aseita ja tukevan Assadin joukkoja siviilien kiduttamisessa ja teloittamisessa.
Venäjän sotarikokset ovat herättäneet laajaa huolta ja vaikuttaneet kansainväliseen politiikkaan. Useat maat ja kansainväliset järjestöt ovat tuominneet Venäjän sotarikokset ja vaatineet oikeudenmukaista oikeuskäsittelyä rikoksista syytettyjä henkilöitä vastaan. Venäjän hallitus on kuitenkin kieltäytynyt tunnustamasta sotarikoksiaan.